Rovaniemen kylät haluaa aluelautakuntia

Rovaniemen kylät ottivat haasteen vastaan ja haluavat päättää omista asioistaan

Rovaniemen kaupunki on kysellyt avoimilla kuulemistilaisuuksilla kylien halukkuutta saada aluelautakunta? Tilaisuuksia on järjestetty Meltauksessa, Sinetässä, Muurolassa, Kivitaipaleella ja Vikajärvellä.

Vastaukset on nyt saatu ja jokainen paikalla ollut pitää aluelautakuntaa hyvänä ratkaisuna, koska sen avulla voidaan mm. saada päätösvaltaa, palveluille rahoitus sekä käyttöön erillistä kehittämisrahaa.

Tilaisuuksien jälkeen kylät järjestävät vielä erikseen kokouksia, jossa puivat asiaa samoin vastaavat lähetettyyn kyselyyn. Maaliskuun aikana kaupunginvaltuuston hallintosääntötyöryhmä tekee esityksen kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuuston on määrä päättää aluelautakunnista hutikuun kokouksessa.

Yläkemijoella palveluja vauvasta vaariin

Rovaniemellä on toiminut jo 20 vuotta Yläkemijoen aluelautakunta, johonka toimintaan ollaan tyytyväisiä. Aluelautakunnan avulla on voitu päättää perusturva-, koulu-, nuoriso- ja liikuntatoimen asioista. Lautakunnalla on käytettävissä 2,1 miljoonaa euroa, johon sisältyy 200 000 euro kehittämisraha.

Lautakunnan sihteerinä toimii ala-asteen rehtori Meeri Vaarala, joka on ottanut sydämmen asiakseen lautakuntatyön. Hän kertoo, että lautakunnassa tunnetaan alueen ihmisten tarpeet, jonka pohjalta voidaan joustavasti tarjota ja kehittää palveluja.

- Emme ole pelkästään tilastojen varassa vaan tunnemme asiakkaamme.

Lautakunta on poikennut myös muista lautakunnista siinä, että emme ole ylittäneet 20-vuoden aikana kertaakaan budjettia. Olemme myös voineet siirtää rahaa joustavasti momentilta toiseen, jos jostakin syystä rahaa on kulunut vähemmän ja toisaalla on syntynyt uutta tarvetta.

- Yläkemijoen aluelautakunta ei itse tuota palveluja, vaan ostaa niitä kaupungin palvelutuotannolta. Aina emme ole saaneet sellaista tuotetta, kuin olisimme halunneet ja tuotanto -myyjä on itse halunnut päättää mikä meille on parasta - sanoo Meeri Vaarala.

Vaarala toivoo, että tilaja tuottaja malliin pitäisi saada yhteistyökulttuuri, jossa roolit ovat selkeitä ja se jolle järjestelyvastuu on annettu myös päättää palveluista ja niiden laadusta.

Yläkemijoen aluelautakunta on luonut hyvät yhteistyösuhteet alueen eri järjestöihin, yrityksiin ja seurakuntaan. Esimerkiksi seurakunnan kanssa heillä on yhteiset nuorisotilat sekä henkilökunta niiden pyörittämiseen.

- Koulu toimii myös monipuolisesti tarjoten vanhuksille päiväaktiviteettejä, lapsille päiväkodin ja liikunnan harjoittajille liikuntatilat.

Aluelautakunta tarjoaa palveluja vaivasta vaariin -sanoo sihteeri Vaarala.

Kyliä ja palveluja kehitetään kehittämisrahalla

Kehittämisrahalla Yläkemijoella on voitu tuottaa lukuisia projekteja ja pitää yllä K-kaupan yhteydessä olevaa palvelupiste -Siulaa. Palvelupisteessä on kirjasto, tietokone ja nettiyhteydet asiakkaiden käyttöön sekä kalastukseen ja metsästykseen liittyvien lupien myynti.

Kesäisin palvelupistettä käyttävät ahkerasti mökkiläiset ja turistit - sanoo pisteen vetäjä Marita Ulusoy.

Yläkemijoen aluelautakunnassa on jokaisesta kylästä yksi edustaja ja heillä hänellä yksi varaedustaja. Yläkemijoella kyliä on yhdeksän on myös lautakunnan jäseniä yhdeksän.

Edustajat lautakuntaa valitaan kunkin kylän kyläkokouksessa.

Emme olisi aikanaan lähteneet perustamaan lautakuntaa, mikäli valinnat olisi tehneet puolueet. Lautakunta toimii asiaperusteisesti, kun valinnat tekee kyläläiset ja pienistä asioista ei kerta kaikkiaan voi politikoida - sanoo Meeri Vaarala.

Tällä hetkellä Yläkemijoella on meneillään vanhusten palveluun liittyvä palvelusetelikokeilu. Setelin avulla vanhus voi hankkia vaikkapa siivous ja lumenluonti sekä puunteko palvelua paikallisilta yrittäjiltä. Yläkemijoella on 9 kotiapuyrittäjää, joilta voi ostaa palvelun.

Puolet palvelusta maksaa vanhus itse ja toisen puolen aluelautakunta.

Kaupunginvaltuusto päättää hutikuussa

Rovaniemen valtuuston jäsenten määrän vähetessä on syytä pelätä, että kylistä saadaan valtuustoon entistä vähemmän edustajia. Valtuustoon pääsee ne jotka asuvat kaupunkialueella joissa on paljon äänestäjiä.

Rovaniemen kuntapäättäjien keskukuudessa onkin virinnyt kysymys siitä, että miten estetään kylien syrjääntyminen kokonaan päätöksenteon ulkopuolelle? Miten pidetään kylät vireänä ja saadaan uusia lapsiperheitä muuttamaan maaseudulle?

Yläkemijoen aluelautakunnan kokemukset ovat niin myönteisiä, että nyt halutaan kokeilla myös muilla kyläalueilla vastaavaa toimintaa. Samalla annetaan asukkaille mahdollisuus vaikuttaa oman kunnan ja kylän asioihin.

Kylät ovat nyt ottaneet haasteen vastaan ja ovat valmiit tulemaan mukaan aluelautakuntatyöhön ja nimeämään edustajan.

Seuraavaksi kunnallispolitiikkojen tulee päättää valtuustossa, siitä haluavatko ne luovuttaa osaa päätösvallastaan kyläkokousten valitsemille henkilöille ja aluelautakunnille.

On arvioitu alustavasti, että kaupungin koko n. 300 miljoonan euron budjetista aluelautakuntien yhteiden osuus olisi n. 15%:a. Mikäli jokainen kylä nimeää edustajansa on lautakunnissa jäseniä lähes 50 ja varajäsenineen lähes 100.

Rovaniemen aluelautakuntamallia kohtaan on suuri valtakunnallinen kiinnostus, koska kuntia ollaan puolipakolla liittämässä yhteen. Nähtäväksi jää kelpaako malli muille ja Rovaniemen kaupunginvaltuustolle.