SUORAA DEMOKRATIAA, PAREMPAA PALVELUA, HYVINVOIVAA TYÖELÄMÄÄ, YRITYSKUMPPANUUTTA

SUORAA DEMOKRATIAA, PAREMPAA PALVELUA, HYVINVOIVAA TYÖELÄMÄÄ, YRITYSKUMPPANUUTTA


keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Hallitusrintamalla Rovaniemelle uusi kaupunginjohtaja ?!

Muurolan lukion kuviot ovat todella häpeäksi koko kunnalliselle päätöksenteolle. Lukion hakemista suunnittelevat nuoret ovat hämillään, kun päättäjät eivät tiedä onko jotakin oppilaitosta olemassa vai eikö ole.

Rovaniemen valtuuston päätös jatkaa lukion toimintaa reilulla enemmistöllä piti olla viesti hallitukselle ja lautakunnalle valtuuston tahdosta. Tätä valtuuston päätöstä eivät lautakunnan ja kaupunginhallituksen enemmistöjäsenet halunneet kunnioittaa vaan ottivat vallan omin käsiinsä.

Reki meni hevosen edelle -sanotaan.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajisto on nyt temppelin harjalla. Sen täytyy viheltää peli poikki ja tuoda asia valtuustoon, vielä kerran. Samoin Muurolan lukio on pidettävä nuorten hakulistalla, aivan kunten kaupunginjohtaja Mauri Gardin on asian linjannut. Ei voi olla niin, että joku oppilaitos kesken kaiken ja haun lopetetaan yks kaks. Kysymys on hakijan oikeusturvasta.

Kysymys on myöskin kaupunginvaltuuston arvovallasta. Olipa johtosääntö mikä tahansa valtuusto voi halutessaan ottaa asian päätettäväksi, niin kuin se on jo kerran tehnyt. Valtuusto on kunnan ylin päättävä elin ja päätöksiä on kaikissa hallinnon eri tasoissa noudatettava.

Mielenkiintoista asiassa on se, että Muurolan lukion kaatajia ovat Kokoomuksen, Demareiden ja Vihreiden edustajat. Eli samat, jotka istuvat maan hallituksessa vasemmistoliittoa lukuunottamatta. Kysymys on tietenkin yksittäisestä asiasta, mutta on hyvä kysyä, että valitaanko tällä rintamalla myöskin uusi kaupunginjohtaja ?

Mikäli valitaan, niin kylmää kyytiä on kaupunkilaisille tiedossa ja tarjolla.


Hemmo Koskiniemi
kaupunginvaltuutettu (PS

maanantai 27. helmikuuta 2012

Lapin kunnilta täystyrmäys kuntauudistukselle


Lapin kaikki kunnat antoivat täystyrmäyksen hallituksen esitykselle liittää 21 kuntaa kuudeksi kunnaksi. Jokainen kunta vuorollaan ilmoitti ministeri Henna Virkkuselle (kok.) haluavansa säilyä itsenäisenä kuntana.

Kunnat vastustivat myös selvitysten jatkamista 6 - kunnan pohjalta ja pitävät koko kuntauudistusta täysin epärealistisena. Vain pakkoliitokset mahdollistavat kuntien yhdistämisen, oli viesti kuntaministerille.


Kuntien kommentit kuntauudistukseen

Kuntien kuuleminen alkoi Kolarin, Muonion ja Enontekiön sekä Kittilän yhteisellä puheenvuorolla, jonka käytti Jaakko Tiensuu. Tiensuu totesi, että kunnat eivät hyväksy kuntien yhdistymistä ja yhdistyminen ei tule tapahtumaan vapaaehtoisesti.

- Kuntapalvelut tulevat keskittymään ja uuteen kuntakeskukseen tulee äärilaidalta matkaa 350 kilometriä. Saamelaisia koskevat lait tulisi, myös muuttaa mikäli kunnat yhdistetään.

Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi suhtautui myönteisesti kuntaliitokseen Utsjoen kanssa, mikäli Utsjoen alijäämää ei siirretä inarilaisten maksettavaksi. Alueella pitäisi tehdä uusi erillinen kunta jakoselvitys jossa mm. huomioitaisiin saamelaisten erityisoikeudet.

Kemin kaupunginvaltuuston pj. Veikko Kumpuniemi oli huolissa kuntatyöntekijöiden eläköitymisestä ja oli huomissaan siitä miten saadaan uusia työntekijöitä tilalle.
- Kuntatalous oli Kemissä parhaimmillaan saksalaismiehityksen aikana, -heitti puheenjohtaja.

Kuntauudistus takaperin

Kemijärvellä ollaan sitä mieltä, että koko ministeri Henna Virkkusen johtama kuntauudistus menee takaperin, kun kuntajako kulkee edellä ja palvelut perässä. Tilanne pitäisi olla juuri päinvastoin.

- Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen erityispalvelut pitäisi siirtää valtion hoidettavaksi ja kuten on esitetty siihen riittäisi koko maassa 15-20 aluetta.

Keminmaan kunnanjohtaja Teuvo Lepojärvi puolusti kovin sanoin kunnan itsenäisyyttä, koska heillä on hoidettu talous hyvin. Pakkoliitoksista on vain huonoja kokemuksia. Kemi-Tornio alueella on tehty vastikään kuntaliitosselvitys ja sitä kunta on vastustanut.

Pelkosenniemeä koskevat ennustukset ovat kunnanjohtaja Erkki Parkkisen mielestä menneet kaikki pieleen. Nyt meillä on 2 miljoonaa ylijäämää kun piti olla 10 miljoonaa alijäämää. Kunnan veroprosentin piti olla 30 mutta olemme sitä voineet laskea.

- Kuntauudistuksessa tarvitaan erillinen Lapin ratkaisu, jossa huomioidaan
muusta maasta johtuvat erityisolosuhteet.


Pello kuuluu Tornionjokilaaksoon

Pellon kunta vastustaa kunnan liittämistä Rovaniemeen tai mihinkään muuhunkaan kuntaan. Pello kuuluu kulttuurisesti Torniojokilaaksoon ja haluaa myös pysyä itsenäisenä kuntana. Kunta järjestää mm. palo- ja terveyskeskuspalveluja ruotsalaisten kanssa sekä harjoittaa yhteistyötä sivistystoimessa Ylitornion kanssa ja jätehuoltoa Rovaniemen kanssa.

Posio kuuluu Lappiin

Posion kunnanjohtaja Mika Riipi tyrmäsi ajatuksen kunnan liittämisestä Kuusamo-Taivalkoski-Pudasjärvi suurkuntaan. Posio ei halua kuulua Pohjois-Pohjanmaahan vaan Lappiin.
- Mikäli asiasta järjestetään kansanäänestys tulos tiedetään jo etukäteen, - vakuutti Riipi.

Ranualla
on hyvin hoidettu talous ja palvelut hyvässä kunnossa. Kunta on myös lähes velaton, joten meille ei olisi mitään hyötyä liittymisestä Rovaniemeen, sanoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Veijo Illikainen.

- Ranua on elinvoimainen kunta ja syntyvyys korkea, joten tulevaisuuskin on taattu. Rovaniemeen liittäminen tietäisi alueelta 3-5 valtuustopaikkaa ja lautakuntiinkin pääsi vain 1-3, joten demokratia alueen asukkailta karkaisi ulottumattomiin.
-
Rovaniemi laajenee jos halutaan

Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Trög kertoi, että yhdistyminen on tuonut alueelle uutta elinvoimaa, elinkeinoelämän kehittäminen on saanut uutta vauhtia ja yhdyskuntarakennetta on voitu eheyttää.
- Olemme saavuttaneet niitä tavoitteita, jotka yhdistymiselle asetimme. Emme halua laajentua, mutta jos sellaista tarjotaan, niin olemme valmiit siihenkin, - totesi Trög.

Jyrkimmin koko kuntauudistusta vastaan oli Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen, joka totesi, että emme tee mitään kuntajakoselvityksiä. Väyrystä kismitti erikoisesti se, että valtio vetää kaikki palvelut pois ja keskittää ne Kemijärvelle ja Rovaniemelle.

- Eduskunnan pitäisi päättää uusista kaivostoimintaan, suojelualueeseen sekä valuma-alueen veroista, joilla saataisiin lisää rahaa alueelle.

Savukosken kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Posti ilmoitti, että kunta vastustaa kaavailtua suurta Itä-Lapin kuntaa ja haluaa toimia itsenäisenä kuntana. Kunnassa ei ole mitään yhtenäistä työssäkäyntialuetta ja palvelujen hankinta omalla -autolla tai taxilla tulisi asukkaille erittäin kalliiksi. Sokli tuo uutta elinvoimaa ja asukkaita kuntaan samoin matkailu.

Kuntauudistus sisältäpäin

Simon kunnanjohtaja Esko Tavian mielestä kunta on aloittanut elinkelpoistamisen jo vuonna 2005, ja pyrkinyt määrätietoisesti kehittämään talouttaan ja elinkeinostrategiaa. Myös koko kuntauudistus olisi Tavian mielestä pitänyt lähteä peruskunnan vahvistamisesta ja talouden tarkemmasta suunnittelusta.

- Nyt katostaan vain vuosi eteenpäin, kun pitäisi osata suunnitella vähintään 3-vuotta talouden kehitystä eteenpäin.

Sodankylän kunta ei hyväksy Vuotson liittämistä Inariin, koska se on aina kulttuurisesti kuulunut Sodankylään –sanoi kunnanjohtaja Viljo Pesonen. Kaavailtu kuntaliitos pilkkoisi myöskin UK-puiston ja veisi asukkailta niille kuuluvat puisto-oikeudet.

- Sodankylässä on meneillään voimakas kaivostoiminnan kehitysvaihe ja parasta aikaa on kova pula asunnoista. Tarvitaan heti 100 uutta asuntoa ja väestö kasvaa eikä vähene mihin kuntaliitokset perustuu.

- Sodankylä voitaisiin perustaa 1917 –tilanteen mukaan, jolloin siihen kuului Savukosken ja Pelkosenniemen alue –heitti kunnanjohtaja.

Kemi - Tornio liitos tyrmätty

Tervolan kunta haluaa pysyä myös itsenäisenä, joka tuli kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pertti Keräsen mielestä esille Kemi-Tornio kuntaliitosselvityksessä. Haluamme pitää lähipalvelut itsellämme ja on hyvä, että kotiseutua ei voida viedä keneltäkään pois, - vakuutti Keränen.

Torniolaiset kertoivat, että heillä on kokemusta kuntaliitoksista vuodelta 1973, jolloin Karunki ja Arpela liitettiin Tornioon. Tornio vastustaa kuntaliitosta, koska rajayhteistyö kärsisi, talous heikkenisi, samoin puuttuu yhteinen halu muodostaa suurkunta sekä kaksinapaisuus jakaisi aluetta entisestäänkin.

- Torniossa ollaan pettyneitä myös suunnitelmiin ajaa alas ammattikorkeakoulu.

Utsjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Katekeetta ei myöskään hyväksy kunnan liittämistä Inarin kuntaan. Olemme saaneet saamelaiskoulutuksen kuntoon. Niin hyvään kuntoon, että sellaista ei ole edes Norjassa.
- Jatkossa tulemme kehittämään yhteystyötä Norjan kanssa, jo siitäkin syystä, että Norjassa käy päivittäin töissä yli 100 työntekijää, painottaa Katekeetta.

Ylitornio on asettanut tavoitteekseen 250 uuden työpaikan luomisen, joka on myös kunnanjohtaja Tuomo Karjalaisen mielestä perusta jolle koko kunta itsenäisyytensä perustaa.



keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Muurolan lukio voisi erikoistua kyliin ja pienyhteisöihin ?!

Rovaniemen kaupunginvaltuuston tahto on, että Muurolan lukio jatkaa.
Kaupunginhallituksen tehtävä on vastata, että kaupunginvaltuuston
tahto toteutuu. Jos hakijoita ei ole riittävästi on uusi tilanne,
josta pitää vetää uudet johtopäätökset.

Muurolan erikoistumisesta ja kehittämisestä on monenlaisia
mielipitietä. Itse näkisin, että lukio voisi erikoistua
pienyhteisöihin, joka sisältää mm. kyläyhteisöt, tu0tannollisen
yhteistyön ja omatoimiset pienyhteisöpalvelut.

Rovaniemellä ollaan perustamassa aluelautakuntia, jotka toimivat 6
palvelukyläalueella. Lukio voisi olla mukana tässä kehitystyössä ja tuoda
uusia ideoita ja tehdä selvityksiä kulloisenkin kyläalueen tarpeista. Näin
luotaisiin elävä yhteys lukion opetussisältöjen ja kunnan kehitystyön
välille.

Yhteisöihin erikoistuneen lukion käyneillä olisi myös yliopistoissa ja
ammattikorkeakouluissa etenemismahdollisuudet. Tampereen yliopisto
tarjoaa itsehallinnon opintolijan ja Helsingin yliopisto maaseudun
kehittämiseen liittyviä opintoja. Vain pari esimerkkiä mainitakseni.

Rovaniemen koulutuslautakunnan yhdessä Muurolan lukion kanssa pitäisi
nyt keskittyä opetuksen sisällön ja erikoistumisen kehitystyöhön.

maanantai 20. helmikuuta 2012

Näköalattomat Ranuan kylät ?!

Ranuan kunnanjohtaja Kimmo Sarapää (Kuriiri 15.2.2012) kirjoitti
kunnan näkökulmasta varsin perustellun kirjoituksen siitä, miksi
Ranuaa ei tule liittää Rovaniemen kaupunkiin. Mitään järkiperustetta
kuntaliitokseen ei tietenkään ole, jos lähtökohtana on se, että Ranua
halutaan pitää asuttuna.

Suomen hallitus joka pyrkii saattamaan kunnat pakolla yhteen kokee,
että Ranuan kuntapalvelujen järjestämiseen kuluu liikaa valtion rahaa
n.4600 euroa/ asukas. Kokoomuksen ja vasemmiston linja on, että valtion
varoja lasketaan ja palvelujen kustannuksia siirretään suuriin
perustettaviin kuntiin. Hallitus näkee, että Rovaniemen kaupunki ja
sen asukkaat voisivat maksaa Ranuan kuntapalvelut ja valtio vetäytyisi
osuudestaan pois.

Totuuden nimissä on kysyttävä, että onko syrjäkylien asukkaille sama
mihin kuntaan kuuluu vai kuuluuko mihinkään, kun kuntapalvelut on
viety aikapäiviä sitten pois ? Nyt kerätään puhelinlangat rullalle ja
sitten seuraa tievalojen sammuttaminen, koska ne eivät kannata
tiehallinnolle ja lopulta varmaan huomataan, että teidenkin auraaminen
on täysin kannattamatonta.

Venäjällä aikanaan päättäjät päättivät siitä mitkä kylät ovat
perspektiivittömiä (näköalattomat) ja mitkä eivät. Näköalattomissa
kylissä valtion kaupat suljettiin, energiahuolto lopetettiin ja diesel
sähkögeneraattorit sammutettiin, joukkoliikenne heitti kulkemasta,
valtion työpaikat ajettiin alas ja navettojen ovet suljettiin. Tilalle
kunta/valtio tarjosi tonttimaan kuntakeskuksesta tai asunnon
kerrostalosta sekä lehmille uuden suuren navetan.


Kuva: Tuulimyllyt ovat ilmestyneet Vienanmeren rantakyliin, kun valtio
katkaisi sähköt.

Tätä prosessia kutsuttiin maaseudun moderinsoinniksi.

Miten kävikään ?

Mentiin ojasta allikkoon. Kerrostaloissa asuminen muuttui alkoholi ja
huume ongelmaksi, työttömyys räjähti käsiin ja ne jotka kykenivät
muuttamaan palasivat vähin äänin synnyin kylilleen. Ne jotka jäivät
kerrostaloihin ovat täysin valtion pienen päivärahan varassa ja
menettivät kykynsä ja taitonsa kalastaa, metsästää ja kasvattaa ruuokaa omassa
maassa sekä hankkia energiapuut metsästä. Mummot ja papat kärsivät
kerrostalojen kovasta metelistä ja niskassa on ainainen pelko tulla
ryöstetyksi.

Onneksi Simojärvessä on vielä kalaa ja tiet aurattuna ?

Vähään kannattaa osa-aikaisen Ranualaisen/ Simojärviläisenkin tyytyä.




tiistai 14. helmikuuta 2012

Rovaniemen arkkitehtuuri, kaavoitus ja päätöksenteko meni metsään ?!

Arkkitehti Harri Hautajärvi kuvaili artikkelissaan (LK14.2.11), kuin
Rovaniemen kaupunkikuva on hajoamassa ja nyt tarvittaisiin
ammattitaitoisempaa arkkitehtuuria ja suunnittelua. Tämä on hyvin
yleinen käsitys, jonka kunnallispolitiikko kuulee toisen ammattilaisen
esittävän toisesta "arkkitehdista". Otti siinä kunnallispolitiikko
sitten selvää, mikä on hyvää ja huonoa.

Harri Hautajärvi tekstistä tulee sellainen vaikutelma, että Rovaniemen
keskikaupungin pitäisi olla nykyisen tasakorkeaa ja viereisten
rakennusten korkeuksien ei pitäisi poiketa toisistaan. Silmäni sanoo,
että Rovaniemen ydinkeskusta on liian laatikkomainen, monotooninen ja
mielikuvitukseton betonnimöhkäleinen kokonaisuus.

Rovaniemen kaupunginhallituksen päätös nostaa rakennuskorkeus koko
ydikeskustan alueella 37 metriin on myöskin aika yllättävä, josta
tuloksena Hautajärvi mainitsema rakennusten korkeuksien nouseminen
sallittuun ylärajaan ja seurauksena entisestäänkin varjoisempi,
kuilumainen ja ahdas kaupunkikuva.

Kauneus on katsojan silmässä sanotaan.

Minusta kuka on sanonut, että Rovaniemi on kauneimmillaan, juuri
korkeuden noustessa tasaisena maastokohdasta riippumatta 37 metriin.
Maailmalla on paljon esimerkkejä sekavasta rakentamistyylistä,
vaihtelevasta rakennusmateriaalien käytöstä, yllättävästikkin
toisistaan poikkeavista rakennemalleista, monen moisista
väriyhdistelmistä, samassa korttelissa olevista erikorkuista
rakennuksista, korkeammista ja matalammista korttelialueista jne.

Arktisuusko pitäisi tehdä meistä tasapäisiä ja latvaisia ?!

Arkkitehti Hautajärvi syyttää Rovaniemen kaupunkia tempoilevasta
yleiskaavatyöstä, jossa rakennusten omistajat ryhtyvät kilvan
"nostamaan" rakennuksiaan. Kaupunvaltuutettuna ole ihmetellyt sitä,
että koska nykyisen tietotekniikan avulla voidaan luoda
ydinkeskustasta vaikkapa kaksi toisistaan täysin poikkeavaa
virtuaalimallia sitä ei ole tehty. Kielan osalta tälläinen kyllä on,
mutta koko kaupunkikuvaa siitä ei voi muodostaa.

Rovaniemen kaupunkinvaltuusto on tehnyt lähes yksimielisiä päätöksiä
kaavamuutoksista ydinkeskustan alueella. Valitettavasti on kuitenkin
käynyt niin, että lähes kaikki päätökset on kaadettu Lapin ELY
keskuksessa, joko osoittain tai kokonaan.

Kaupunginvaltuutetun päässä maallikkona herää ajatus, että mitä se
tälläinen demokratia on kun, yksi valtion virkamies viisaudessaan
tutkiin kaupungin lähettämiä papereita, ja kun huomaan pienen
ristiriidan, niin kaataa koko valtuuston tekemän päätöksen.

Samoin hallinto-oikeus lukee yleisönosaston ja paikallislehden
kirjoittelua, ja tulee siihen tulokseen, että valtuuston tekemä päätös
on kumottava, koska yleinen mielipide on sitä vastaan. Voiko
todellakin oikeuslaitos perustaa ratkaisunsa sen perusteella, mitä
paikallinen media asiasta sanoo.

Rovaniemen ja minkään muunkaan kaupungin kaupunkikuvasta ei voida
sanoa lopullista sanaa. Kaupunki rakentuu kulloinkin vallitsevan
käsityksen ja arvojen perusteelta kerroksittain. Koskaan kaupunki ei
ole valmis ja aina se on yhtä ruma tai kaunis -katsojan silmästä
riippuen.

Rovaniemen osalta ongelma on nyt vaan siinä, että ydinkeskustan
alueella kaavoitussotkuista johtuen rakentaminen on jumissa ja
kaupungin hallinnossa veronmaksajien rahoja palaa, kun samat alueet
kaavoitetaan, suunnitellaan, järjestetään kuulemistilaisuuksia,
järjestetään arkkitehtikilpailuja moneen kertaan uudelleen.

Varsinaisen kaupunkikuvan pilaajia taitavat sittekin olla oman maan ja
maailman kauppa- ja hotelli-, huoltoasemaketjut sekä betonnisia
eritasoliittymiä joka paikkaan rakentava tiehallinto. Nämä jos mitkä
saavat kaupungit näyttämään toistensa näköisiltä halli- tai
pylväskaupungeilta.

Rovaniemen kaupunkikuvaa pehmentäisi jo pelkästään puun käyttö
kerrostalojenkin pintamateriaalina, vaikka sen alla olisi kivikova
betonni.

Hemmo Koskiniemi
kaupunginvaltuutettu
Rovaniemi

lauantai 4. helmikuuta 2012

Kalastuslakiuudistus syyllistää talollisten ja mökkiläisten verkot ja katiskat

Kalojen myynti verovapaaksi jokamiehenoikeudeksi

Kalastuslain uudistusta valmisteleva työryhmä on tullut siihen tulokseen, että järvien, jokien ja purojen varsilla asuvat ihmiset ja mökkiläiset estävät ammatillisen kalastuksen sekä häiritsevät verkoilla, katiskoilla ja nuotilla vapaa-ajan vetouistelua.

Työryhmä esittää, että verkkopyynti on rajoitettava 4:ään verkkoon ja perinteinen kylänuottaus on lopetettava kokonaan tai ainakin rajoitettava pieneen rantanuottaukseen. Ryhmän mielestä verkkokalastajat ovat myös osa suomalaista harmaata taloutta, kun ne lahjoittavat kalat naapureille tai saavat kaloista pensarahat.


Filosofian tohtori Teuvo Niva (LK 4.2.12) pistää vielä paremmaksi ja vaatii koko kalastuskulttuurin uudistamista, koska vain ammattikalastus uudistaa nuotta-, rysä- ja troolipyynnillä järvissä vinoutuneen kalakannan. Niva filosofoi, että verkkokalastus tuhoaa arvokkaat järvilohi- ja meritaimenkannat.

Minusta koko uudistus on pielessä niin kuvan, kun ei ole määritelty ja luokiteltu vesistöjä käyttötarkoituksen mukaan. Suomen tuhansista järvistä suuri osa on luontaisessa tilassa ja mitä kauemmas asutuskeskuksista mennään erämaahan sen vähäisemmässä käytössä vesistömme ovat. On todella arvokasta, että meillä on luonnontilassa olevia järviä ja vesistöjä, joiden alkuperäiskalakanta säilyttää alkuperäisien geeniperinnön.

Toinen ryhmä järvistä voitaisiin luokitella kotitarvevesiksi. Tähän statusryhmään kuuluisivat sellaiset järvet ja joet, joiden rannoilla on paljon asutusta ja kesämökkeilyä. Merkityksellistä on, että järvien asukkaat voivat hyödyntää asuttamaansa vesistöä yhteiseen kalavesien hoitosuunnitelmaan perustuen. Tässä vaihtoehdossa ammattikalastus olisi rajoitettu tai kokonaan kielletty ranta-asukkaiden demokraattisella päätöksellä.

Kolmas ryhmä olisi vesistöt, jotka ovat pinta-alaltaan ja kuutiomäärältään suuria järviä ja jokia. Maakuntakohtaisesti on helppo määritellä ammattikalastukseen soveltuvat vesistöt ja suunnitella kalavesien hoito sen mukaisesti. Tässäkään tapauksessa kotitarvekalastajia ei tarvitse alkaa häätämään pois, vaan ennemminkin tukea ja järkevällä tavalla rajoittaa verkkokalastusta.

Simojärvi surullinen esimerkki "järven kehittämisestä"

Simojärven mökkiläisenä olen seurannut 30-vuoden ajan kalastuksen kehitystä järvellä, sekä itsekin pitänyt talviverkkoja 15-vuoden ajan yksityisvesialueella.

Kalastusalan asiantuntijat ja Ranuan kunnan päättäjät ryhtyivät "kehittämään Simojärveä " 1980 luvulla vapaa-ajan kalastukseen painottuen istuttamalla taimenta ja kuhaa mielessä tietenkin kalastusmatkailijoiden tuomat eurot. Vapaa-ajan kalastuspuumi kesti 15 -vuotta pitkälti Kultaisen-taimen uistattelukilpailun ansiosta. Osallistujamäärän vähetessä kilpailua ei enää järjestetä ja kalliin polttoaineen vuoksi järveä haravoivat uistattelualukset ovat häipyneet selkosilta.

Tämän jälkeen seurasi ammattikalastukseen perustuva "järven kehittämistyö". Kultisalmeen rakennettiin kalasatama suurine halleineen ja järvelle ilmestyi trooli sekä muutama nuottaporukka ja rysäpyytäjät. Ammattikalastus puumia kesti 5-kesää, jonka jälkeen seurasi kalastajien konkurssiaalto ja vähin erin koko ammatillisen kalastuksen loppuminen. Kalasatama on nyt myynnissä ja koskaan se ei ole tuottanut siihen sijoitettua pääomaa.

Simojärven kalastajista jäljellä ovat harvenevat paikalliset asukkaat ja kesämökkiläiset verkkoineen, kukkuonkineen, pilkkeineen ja soutuveneineen ja katiskoineen. Nyt sitten halutaan viedä tältäkin ryhmältä kalastusoikeus "omasta järvestä" ja lähialueen vesistä, tuomitsemalla heidät kalakantojen vääristelijöiksi ja arvokalojen tuhoojiksia sekä puhumalla ammattikalastuksesta joka ei koskaan kannata.

Verovapaaksi jokamiehenoikeudeksi

Suomalaisten syömästä kalasta on yli 70% ulkomailla kasvatettua tai pyydettyä. Suurin kotimaisen kalansyöjäryhmä ovat verkoilla kalastavat kotitarvekalastajat. Olisiko nyt tämänkin ryhmän lopetettava kotimaisen kalan syönti ja siirryttävä syömään vaikkapa Norjan mömmöillä kasvatettua kassilohta ?

Kalastuslain työryhmä väittää, että kalastuksessa rehottaa harmaa talous ja esittää, että ammattikalastajiksi voisi päästä matalalla kynnyksellä ilmoittautumalla EU rekisteriin. Tässäkin syyllisiä ovat tietenkin muutamaa verkkoa järvellä pitävät talolliset ja mökkiläiset. Mitään laskelmaa ei työryhmä menetetyistä veroista esitä ja väite on täysin tuulesta temmattu ja loukkaava.


Toivoisin kalastuslain uudistusta valmistelevan työryhmän selvittävän sellaisen mahdollisuuden, että kalojen myynnistä ei perittäisi veroja ollenkaan ja kalastus olisi marjastukseen verrattavaa jokamiehenoikeutta. Siis olitpa millainen järvikalastaja tahansa ja haluat myydä kalasti torilla, kauppaan, tukkukauppaan tai naapureille sekä jatkojalaostajalle, tapahtuisi myynti verottomana.

Siis ilman alv:a. ja erilaisten etuuksien menettämistä.

Uskon, että tällä toimenpiteellä lisääntyisi suomalaisen kalan kilpailukyky ja jalostus saisi materiaalia ja maaseudun ihmiset pientä taloudellista ja vireyslisää elämäänsä.

Työryhmän mielestä ammattikalastaja on se joka myy kalaa yli 8500 euron edestä. Tahtoisin nähdä sellaisen kalastajan Lapissa, joka pääsee noihin lukuihin. Raja voi toki olla tässä, mutta ammattikalastajien määrää ja rekisteröitymistä se ei millään tavalla edistä ja kasvata.

Suomalaiset merialueella kalastajat ovat myyneet kalastuskiintiönsä puolalaisille ja virolaisille yms. joten nekin veroeurot menevät ulkomaille.

Suomalaista yhteiskuntaa kehitetään nyt sellaisten ihmisten ja päättäjien toimesta, joilla ei ole minkäänlaista tietämystä siihen, mitä ovat tekemässä ja esittämässä. Toivottavasti eduskunnasta vielä löytyy kansanedustajia, joilla on maalaisjärki päässä ja tuntuma tämän maan todellisuuteen.

Muutoin taas mennään EU:n tadittamana ehdoilla jotka on laadittu Euroopan väestökeskuksissa ja byrokraattien toimesta ymmärtämätt laajan maan olosuhteita ja ihmisten elinympäristöä.

torstai 2. helmikuuta 2012

Rovaniemen kylät haluaa aluelautakuntia


Rovaniemen kylät ottivat haasteen vastaan ja haluavat päättää omista asioistaan

Rovaniemen kaupunki on kysellyt avoimilla kuulemistilaisuuksilla kylien halukkuutta saada aluelautakunta? Tilaisuuksia on järjestetty Meltauksessa, Sinetässä, Muurolassa, Kivitaipaleella ja Vikajärvellä.

Vastaukset on nyt saatu ja jokainen paikalla ollut pitää aluelautakuntaa hyvänä ratkaisuna, koska sen avulla voidaan mm. saada päätösvaltaa, palveluille rahoitus sekä käyttöön erillistä kehittämisrahaa.

Tilaisuuksien jälkeen kylät järjestävät vielä erikseen kokouksia, jossa puivat asiaa samoin vastaavat lähetettyyn kyselyyn. Maaliskuun aikana kaupunginvaltuuston hallintosääntötyöryhmä tekee esityksen kaupunginhallitukselle. Kaupunginvaltuuston on määrä päättää aluelautakunnista hutikuun kokouksessa.

Yläkemijoella palveluja vauvasta vaariin

Rovaniemellä on toiminut jo 20 vuotta Yläkemijoen aluelautakunta, johonka toimintaan ollaan tyytyväisiä. Aluelautakunnan avulla on voitu päättää perusturva-, koulu-, nuoriso- ja liikuntatoimen asioista. Lautakunnalla on käytettävissä 2,1 miljoonaa euroa, johon sisältyy 200 000 euro kehittämisraha.

Lautakunnan sihteerinä toimii ala-asteen rehtori Meeri Vaarala, joka on ottanut sydämmen asiakseen lautakuntatyön. Hän kertoo, että lautakunnassa tunnetaan alueen ihmisten tarpeet, jonka pohjalta voidaan joustavasti tarjota ja kehittää palveluja.

- Emme ole pelkästään tilastojen varassa vaan tunnemme asiakkaamme.

Lautakunta on poikennut myös muista lautakunnista siinä, että emme ole ylittäneet 20-vuoden aikana kertaakaan budjettia. Olemme myös voineet siirtää rahaa joustavasti momentilta toiseen, jos jostakin syystä rahaa on kulunut vähemmän ja toisaalla on syntynyt uutta tarvetta.

- Yläkemijoen aluelautakunta ei itse tuota palveluja, vaan ostaa niitä kaupungin palvelutuotannolta. Aina emme ole saaneet sellaista tuotetta, kuin olisimme halunneet ja tuotanto -myyjä on itse halunnut päättää mikä meille on parasta - sanoo Meeri Vaarala.

Vaarala toivoo, että tilaja tuottaja malliin pitäisi saada yhteistyökulttuuri, jossa roolit ovat selkeitä ja se jolle järjestelyvastuu on annettu myös päättää palveluista ja niiden laadusta.

Yläkemijoen aluelautakunta on luonut hyvät yhteistyösuhteet alueen eri järjestöihin, yrityksiin ja seurakuntaan. Esimerkiksi seurakunnan kanssa heillä on yhteiset nuorisotilat sekä henkilökunta niiden pyörittämiseen.

- Koulu toimii myös monipuolisesti tarjoten vanhuksille päiväaktiviteettejä, lapsille päiväkodin ja liikunnan harjoittajille liikuntatilat.

Aluelautakunta tarjoaa palveluja vaivasta vaariin -sanoo sihteeri Vaarala.

Kyliä ja palveluja kehitetään kehittämisrahalla

Kehittämisrahalla Yläkemijoella on voitu tuottaa lukuisia projekteja ja pitää yllä K-kaupan yhteydessä olevaa palvelupiste -Siulaa. Palvelupisteessä on kirjasto, tietokone ja nettiyhteydet asiakkaiden käyttöön sekä kalastukseen ja metsästykseen liittyvien lupien myynti.

Kesäisin palvelupistettä käyttävät ahkerasti mökkiläiset ja turistit - sanoo pisteen vetäjä Marita Ulusoy.

Yläkemijoen aluelautakunnassa on jokaisesta kylästä yksi edustaja ja heillä hänellä yksi varaedustaja. Yläkemijoella kyliä on yhdeksän on myös lautakunnan jäseniä yhdeksän.

Edustajat lautakuntaa valitaan kunkin kylän kyläkokouksessa.

Emme olisi aikanaan lähteneet perustamaan lautakuntaa, mikäli valinnat olisi tehneet puolueet. Lautakunta toimii asiaperusteisesti, kun valinnat tekee kyläläiset ja pienistä asioista ei kerta kaikkiaan voi politikoida - sanoo Meeri Vaarala.

Tällä hetkellä Yläkemijoella on meneillään vanhusten palveluun liittyvä palvelusetelikokeilu. Setelin avulla vanhus voi hankkia vaikkapa siivous ja lumenluonti sekä puunteko palvelua paikallisilta yrittäjiltä. Yläkemijoella on 9 kotiapuyrittäjää, joilta voi ostaa palvelun.

Puolet palvelusta maksaa vanhus itse ja toisen puolen aluelautakunta.

Kaupunginvaltuusto päättää hutikuussa

Rovaniemen valtuuston jäsenten määrän vähetessä on syytä pelätä, että kylistä saadaan valtuustoon entistä vähemmän edustajia. Valtuustoon pääsee ne jotka asuvat kaupunkialueella joissa on paljon äänestäjiä.

Rovaniemen kuntapäättäjien keskukuudessa onkin virinnyt kysymys siitä, että miten estetään kylien syrjääntyminen kokonaan päätöksenteon ulkopuolelle? Miten pidetään kylät vireänä ja saadaan uusia lapsiperheitä muuttamaan maaseudulle?

Yläkemijoen aluelautakunnan kokemukset ovat niin myönteisiä, että nyt halutaan kokeilla myös muilla kyläalueilla vastaavaa toimintaa. Samalla annetaan asukkaille mahdollisuus vaikuttaa oman kunnan ja kylän asioihin.

Kylät ovat nyt ottaneet haasteen vastaan ja ovat valmiit tulemaan mukaan aluelautakuntatyöhön ja nimeämään edustajan.

Seuraavaksi kunnallispolitiikkojen tulee päättää valtuustossa, siitä haluavatko ne luovuttaa osaa päätösvallastaan kyläkokousten valitsemille henkilöille ja aluelautakunnille.

On arvioitu alustavasti, että kaupungin koko n. 300 miljoonan euron budjetista aluelautakuntien yhteiden osuus olisi n. 15%:a. Mikäli jokainen kylä nimeää edustajansa on lautakunnissa jäseniä lähes 50 ja varajäsenineen lähes 100.

Rovaniemen aluelautakuntamallia kohtaan on suuri valtakunnallinen kiinnostus, koska kuntia ollaan puolipakolla liittämässä yhteen. Nähtäväksi jää kelpaako malli muille ja Rovaniemen kaupunginvaltuustolle.