Rovaniemen suurvoimala uuteen valtuuston harkintaan ?!

Rovaniemelle suunniteltu ja kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä hyväksytylle

Mustikkamaan voimalalle on tullut synkkiä pilviä taivaalle ja sen kannattavuus on jo kyseenalainen.

Syynä on Kataisen-Urpilaisen-Arhinmäen hallitus, joka on muuttamassa sähkötariffien tukea niin, että kannattavuuslakselmat heittävät häränpyllyä ja tulot vähenenvät 5 miljoonalla eurolla/vuosi. Kymmenen vuoden aikana summa on 50 miljoonaa ja koko voimalan elinikänä (30vuotta) 150 miljoonaa euroa.

Toinen seikka, joka tuo lisää laskua on uusi Cancúnin ilmastosopimus, jossa kaikki rakentamiskäyttöön otettu maa ja nuoret metsät tulkitaan kasvihuonepäästöjä aiheuttavaksi ja lisää laskua vihreiden ympäristöministeri Niinistön matkasta tulee Suomen veronmaksajille ainakin 200 miljoonaa euroa.

Suomi olisi voinut viedä lävitse ilmastokokouksessa faktoihin perustuvan mallin, jolla olisimme enemmänkin hankkineet suurilla metsillämme miljardin rahaa, mutta nyt olettamuksiin perustuva sopimus laskuttaa metsäistä Suomea.

Suomen hallitus on omilla päätöksillään tyrmäämässä puun käytön energiapuuksi. Kaikki eri puolilla maata olevat puuhun perustuvat suunnitellut lämpövoimalaitokset halutaan ajaa alas ja estää niiden rakentaminen. Samalla lisätään Etelä-Suomen hiilivoimaloiden valtiontukea.

Rovaniemen kaupunginvaltuuston pitäisi ottaa suurvoimala uudelleen harkintaan ja arvioida voidaanko Mustikkamaan voimalaitoksesta enään saada liiketaloudellisesti kannattava. Rovaniemen veronmaksajilla ei voida maksattaa kannattamattomaksi rakenettua kallista voimalaa.

Rovaniemeä rakennetaan, kuin merikaupunkia?!

Rovaniemen ydinkeskustaan olla luomassa uutta yleiskaavaa jolla säädellä rakentamista kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Kaupunginvaltuustossa ollaan lähes yksimielisiä siitä, että rakentamista voidaan tiivistää ja tehokkuutta lisätä.

Mitä tästä seuraa?

Kaupunginvaltuuston linjauksesta seuraa se, että uudet korttelialueet rakennetaan ahtaaksi, niin että kadut täyttyvät korkeilla yhtäjaksoisilla seinämillä ja takapihoista tulee pimeitä ja varjoisia. Tälläistä rakentamisen tyyliä näkee merikaupungeissa, joissa rakennusten seinämillä hillitään tuulten ja myrskyjen vaikutuksia sekä vaikutetaan katujen ilmavirtauksiin.

Rovaniemi ei ole merikaupunki, vaan jokilaaksojen ja niitä ympäröivien vaarojen kaupunki.

Toinen vaihtoehto ydinkeskustan rakentamiseksi olisi se, sallimme korkeat rakennukset, mutta vaadimme samalla väljyyttä rakentamiseen. Siis rakennamme ydinkeskustaa harvempaan ja jätämme laajempia läpinäkyviä piha-alueita sekä luonnonvalolle mahdollisuuksia virrata valoineen ja varjoineen läpi kaupungin.

Kaavoituksella ja rakentamisella voidaan vaikuttaa myös siihen miten ihmiset liikkuvat kaupungissa ja miten ne joutuvat kontaktiin keskenään.? Linnamainen rakennustyyli vie ihmiset synkkiin kapeisiin ja varjoisiin katuihin luoden luolamaista tunnelmaa. Sirot tornimaiset rakennukset, jotka on rakennettu väljästi ohjaavat ihmisvirrat valojen ja varjojen lävitse sekä muodostavat "piha polkuineen" ja väljine takapihoineen kiireettömän tunnelman.

Rovaniemen ydinkeskusta kaavoituspolitiikkaa vaivaa vaihtoehdottomuus. Miksi ei olisi voitu lähteä siitä, että korttelialueen omistajille annettaisiin kaksi vaihtoehtoa.

1. Korkeat tornimaiset väljästi sijoitetut rakennukset tai

2. Nykyinen linnamainen rakentaminen, jossa rakennuskorkeus on tarkalleen määritelty

Molemmissa vaihtoehdoissa olisi tienkin sama rakennusoikeus.

Tekikö kaupunginhallitus viisaan ratkaisun, kun se määräsi rakennuskorkeuden ja lisää rakennusoikeutta on suuri kysymys, joka vaikuttaa koko kaupunkikuvaan, viheralueisiin ja kaupungin tulevaan luonteeseen.

Hemmetin pysäköintivirhemaksu !

Rovaniemen kaupunginvaltuustossa tein eilen tälläisen aloitteen:

" PYSÄKÖINTIVIRHEMAKSUN OHJEISTUKSEN TARKISTAMINEN

Rovaniemellä on muodostunut käytäntö, jossa ns. Lappuliisat kirjoittavat pysäköintivirhemaksun vaikka alueella on paljon vapaana olevia parkkipaikkoja. Tämä menettely loukkaan kansalaisten oikeustajua ja vahvistaa käsitystä, että parkkimaksuja peritään veroluonteisena tulona.

Aloitteena esitän, että Rovaniemi siirtyy käytäntöön, jossa Lappuliisat kirjoittavat pysäköintivirhemaksun vain siinä tapauksessa, jos parkkialueella ei ole vapaita paikkoja.

Pysäköintivirhemaksun päätarkoitus on saada parkkeeraus ns. kiertoon ja joustavaksi, eikä rahastaa kuntalaisia.

Lappuliisojen toimenkuvaa voitaisiin muuttaa myös liikennettä ja parkkeerausta enemmän ohjaavaksi, kuin kaupungissa asuvia sakottavaksi.

Rovaniemen kaupunginvaltuustossa 19.12.2011 "