Mitä tästä seuraa?
Kaupunginvaltuuston linjauksesta seuraa se, että uudet korttelialueet rakennetaan ahtaaksi, niin että kadut täyttyvät korkeilla yhtäjaksoisilla seinämillä ja takapihoista tulee pimeitä ja varjoisia. Tälläistä rakentamisen tyyliä näkee merikaupungeissa, joissa rakennusten seinämillä hillitään tuulten ja myrskyjen vaikutuksia sekä vaikutetaan katujen ilmavirtauksiin.
Rovaniemi ei ole merikaupunki, vaan jokilaaksojen ja niitä ympäröivien vaarojen kaupunki.
Toinen vaihtoehto ydinkeskustan rakentamiseksi olisi se, sallimme korkeat rakennukset, mutta vaadimme samalla väljyyttä rakentamiseen. Siis rakennamme ydinkeskustaa harvempaan ja jätämme laajempia läpinäkyviä piha-alueita sekä luonnonvalolle mahdollisuuksia virrata valoineen ja varjoineen läpi kaupungin.
Kaavoituksella ja rakentamisella voidaan vaikuttaa myös siihen miten ihmiset liikkuvat kaupungissa ja miten ne joutuvat kontaktiin keskenään.? Linnamainen rakennustyyli vie ihmiset synkkiin kapeisiin ja varjoisiin katuihin luoden luolamaista tunnelmaa. Sirot tornimaiset rakennukset, jotka on rakennettu väljästi ohjaavat ihmisvirrat valojen ja varjojen lävitse sekä muodostavat "piha polkuineen" ja väljine takapihoineen kiireettömän tunnelman.
Rovaniemen ydinkeskusta kaavoituspolitiikkaa vaivaa vaihtoehdottomuus. Miksi ei olisi voitu lähteä siitä, että korttelialueen omistajille annettaisiin kaksi vaihtoehtoa.
1. Korkeat tornimaiset väljästi sijoitetut rakennukset tai
2. Nykyinen linnamainen rakentaminen, jossa rakennuskorkeus on tarkalleen määritelty
Molemmissa vaihtoehdoissa olisi tienkin sama rakennusoikeus.
Tekikö kaupunginhallitus viisaan ratkaisun, kun se määräsi rakennuskorkeuden ja lisää rakennusoikeutta on suuri kysymys, joka vaikuttaa koko kaupunkikuvaan, viheralueisiin ja kaupungin tulevaan luonteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti