Rovaniemen kyliltä kysytään haluaako ne päätösvaltaa itselleen ?!

Rovaniemen kaupunginvaltuuston hallintosääntötyöryhmä kysyy kyläkierroksella kyliltä ja niiden aktiiveilta:

Haluaako ne päätösvaltaa itselleen ?
Haluaako ne järjestää alueellaan palveluja ?
Hauluaako ne ottaa vastuuta kyläalueen kehittämisestä kehittämisrahan avulla ?
Haluaako ne perustaa alueelle aluelautakunnan ja valita edustajan aluelautakuntaan ?

Rovaniemellä ollaan selvittämässä kylien halua perustaa aluelautakunta. Kunta on jaettu 6 palvelukylään, joiden yhteyteen kuuluu joukko ympäryskyliä. Rovaniemen kaupunkissa on yhteensä 50 kylää.

Selvitystyölle on olemassa kaksi syytä. Ensiksi palvelut keskittyy kaupunkiin ja väestö muuttaa niiden perässä väestökeskuksiin. Samalla kun väestö keskittyy siirtyy myös äänestäjät ja päätösvalta kaupunkiin.

Aluelautakuntien avulla pyritään estämään, toisaalta kylien väestöpako ja toisaalta palvelujen häviäminen kylistä.

Rovaniemen kylien hallinnon kehittämisen lippulaiva on Yläkemijoen alue jossa aluelautakunta on toiminut 20-vuotta eli vuodesta 1993 lähtien. Yläkemijoen kokemuksia halutaan nyt hyödyntää, kun pohditaan eri alueilla lautakuntien perustamista.

Yläkemijoella alueluelautakunnan tehtävä on hyvin laaja ja siihen kuuluu mm. peruskoulun ja päiväkoti, osa vanhustenhuollosta, kunnallistekniikka sekä nuoriso- ja liikunta, kuin myös yleinen kehittämistyö.

Toinen vaihtoehto on, että aluelautakunta rajaa tehtävänsä koskemaan pelkästään kehittämistä, jolloin erityyppiset projektit ja yritysten välinen yhteistyö ja vapaaehtoistyö ovat kehittämisen kohteina.

Yläkemijoen aluelautakunta on tilaaja lautakunta, joka selvittää palvelujen tarpeet ja ostaa palvelut kaupungin palveluyksiköiltä palvelusopimuksiin perustuen. Lautakunta ei itse tuota palveluja. Mahdollista on myös hankkia palvelut alueen yrityksiltä.

Linkki Yläkemijoen aluelautakunnan sivuille: http://www.ylakemijoki.fi/

Yhteinen infotilaisuus

Rovaniemen kaupunginvaltuuston perustama hallintosääntötyöryhmä kutsui joulukuussa kaikki kylien edustajat infotilaisuuteen, jossa selostettiin kuntalakiin perustuvia osallistumismuotoja ja esiteltiin Yläkemijoen aluelautakunnan toimintaa ja kokemuksia.

Tämän jälkeen järjestetään kyläkierros, jossa kuullaan jokaista palvelukyläaluetta erikseen seuraavan aikataulun mukaisesti:

18.1.2012 klo 18 Kivitaipale, koulu
24.1.2012 klo 18 Muurola, koulu/auditorio
26.1.2012 klo 18 Vikajärvi, koulu
31.1.2012 klo 18 Sinettä, liikuntahalli/koulu
1.2.2012 klo 18 Meltaus, koulu

Kivitaipaleen kuuleminen 18.1.2012

Kivitaipaleen asukkaat suhtautuivat aluelautakunnan perustamiseen myönteisesti, koska se antaa mahdollisuuksia päättää alueen palveluista ja omaa kehittämisrahaa käyttöön. Alueella on peruskoulu, jonka asioista lautakunta tulisi päättämään samoin päiväkoti. Vanhusten palvelutilanteesta ei ollut tarkkaa tietoa, mutta myös ne palvelut kiinnostivat.

Keskustelua herätti myös ns. kehittämistyö, johonka suhtauduttiin varauksellisesti. Kivitaipaleen jääkiekkokaukalon epäkunto nousi esille, jonka kunnostaminen todettiin olevan aluelautakunnan päätökseen kuuluva asia. Nyt kaikki kunnostusesitykset ovat "hukkuneet" byrokratiaan, eikä vastausta ole kyläläiset tekemilleen aloitteille saaneet.

Kivitaipaleella keskustelua herätti myös se miten aluelautakunnan jäsenet tulisi valita. Kyläläiset kannattivat valintaperustetta, jossa kyläkokous valitsee edustajan ja sille varajäsenen ja jonka valtuusto vahvistaa. Poliittista valintaperustetta vastustettiin jyrkästi.

Kivitaipaleen palvelukyläalueeseen kuuluu 6 kylää, joten aluelautakunnan koko olisi 6 jäsentä.

Muurolan kuuleminen 24.1.2012

Alakemijoen tilaisuudessa oli kyläaktiivien joukossa pientä epävarmuutta siitä aluelautakunnan perustamisesta. Lopulta aktiivit kuitenkin tulivat siihen tulokseen, että lautakunta olisi hyvä mahdollisuus säilyttää vähintäänkin nykyiset palvelut ja se avaisi mahdollisuuden tehdä omatoimista kehittämistyötä.

Kyläaktiivit toivoivat, että he saavat itse päättää siitä, mitä kaikkia lautakunnan tehtäviin kuuluu ja aloitus voisi olla eräänlainen pilottihanke. Syksyn aika kyläkohtaisesti mietitään kunkin alueen lautakunnan tehtävät ja toiminnan laajuus kylien toiveiden mukaisesti.

Alakemijoella on useita kouluja, josta syystä lautakunnan budjetti voisi liikkua 6-7 miljoonan euron tietämillä. Pelkkä kehittämistehtävä antaisi rahaa n. 200 000 euroa, jonka päälle tulisi hankkia ulkopuolista rahaa.

Keskustelua herätti alueiden käytön suunnitelma, jossa Hirvas ja Rautiosaari oli pantu kuulumaan keskustan alueeseen. Varsinkin Muurolaisten mielestä nämä kylät kuuluvat luontaisesti Muurolan palvelualueeseen. Sovittiin, että jokainen kylä saa päättää haluaako se kuulua aluelautakunnan piiriin vaiko ei. Lähtökohtana on se mistä asukkaat pääsääntöisesti palvelunsa hankkii.

Alakemijoen kyläalueeseen kuuluu 9 kylää, joten lautakunnan jäsenmäärä on 9 jäsentä.

Vikajärven kuuleminen 26.1.2012

Vikajärven tilaisuudessa keskustelu lähti varovaisesti liikkeelle, mutta lopulta löytyi useita kylien edustajia; Vikajärvi, Vika, Perunkajärvi ja Niesin suunta, jotka tulivat siihen tulokseen, että aluelautakunta on hyvä työväline, jolla voidaan puolustaa ja kehittää palveluja.

Palaverissa todettiin, että joissakin kylissä toiminta on hiipunut ja kylätoiminta lakannut lähes kokonaan. Samoin epäiltiin sitä, että syntyykö aluelautakunnasta mitään uutta lisäarvoa, kun esim. Vikajärvellä toimii kylätoimikunta aktiivisesti.

Keskustelussa nousi esille useita puutteita ja kerrottiin kuinka palveluja on lakkautettu viimeisten vuosien aikana kovalla kädellä. Esimerkiksi päivähoitopalvelut ovat sellainen, joka tulisi järjestää kylässä. Nyt työssäkäyvät joutuvat kuljettamaan lapset kaupunkiin. Myös joukkoliikenne ei toimi ja tonteista puuttuu kunnallistekniikka.

Monet puhujat näkivät aluelautakunnat keinona estää palvelujen lopettaminen ja mahdolisuus osallistua kehittämistyöhön.

Vikajärven palaverissa ei tyrmätty poliittisia aluelautakuntia, niin kuin muilla kylillä, mutta ei niitä liputettukkaan. Ongelma on siinä, että jos kylässä ei toimi kylätoimikunta, niin kuka kutsuu kyläkokouksen koolle, joka valinnan tekee.

Sinetän kuuleminen 31.1.2012

Sinetässä suhtauduttiin alussa hyvin epäillen peläten mm. sitä, että kaupunki pesee kätensä kylien palveluista ja kehittämisestä. Samoi epäiltiin, että onko Sinettä keskuskylänä sopiva, koska siihen on muuttanut paljon väkeä ja luonne on enemmänkin kaupungin nukkumalähiö. Myös arveltiin, että pystyykö kylät yhteistyötön, koska nyt jokainen pelaa omaan pussiin, eikä välitä muista kylistä.

Muutaman myönteisen puheenvuoron jälkeen kuitenkin päädyttiin sille kannalle, että aluelautakunta on mahdollisuus, koska se toimii ihmisten lähellä ja tulokset ovat kiinni myös lautakunnan omasta aktiivisuudesta. Myös syrjäiset kylät saadaan mukaan toimintaan ja niiden aktiivisuutta elvytettyä.

Hyvänä periaatteena pidettiin myös sitä, että jokainen kylä valitsee yhden edustajan kyläkokouksessa. Poliittisin perustein valittua lautakuntaa ei kannatettu, vaikka paikalla oli alueen 4 kaupunginvaltuutettua.

Yksittäisinä asioina nousi esille hammashuolto, miten se voitaisiin toteuttaa "kuka katsoo kyläläisten hampaat", kyläidenttiteetti ja sen vahvistaminen, vanhusten alueellinen "päivähoito ja aktiviteetit", tiedottaminen palveluista sekä oma palvelupiste ja kehittämistyö.

Meltauksen kuuleminen 1.2.2012

Meltaukseen oli tullut 7:stä eri kylästä edustajia ja kuten muissakin keskustelu lähti hyvin varovasti liikkeelle. Hieman yllättäin nousi esille ensin pohdittiin sitä voiko aluelautakunnan jäsen olla puolueen aktiivi. Epäiltiin, että jos puolueet valitsee niin ne myös käskee.

Päätelmäksi tuli, että kyläläiset päättää, kuka on edustaja ja jos kylä haluaa niin politiikon voi valita. Yläkemijoen aluelautakunnan toimintaa pidettiin siksi hyvänä, että siellä puhutaan vain asiaa.

Kyläläiset myöskin epäilivät sitä, että kylätoimikunnan aktiivisuus saattaa lopahtaa. Tämä on kuitenkin kiinni siitä, kuinka hyvin aluelautakunta kykenee luomaan verkostoja ympärilleen ja tukemaan vapaaehtoissektorin toimintaa.

Helpotusta koettiin myös siitä, että aluelautakunnan työtä pyöritetään virkavastuulla eikä vapaaehtoisesti. Lautakunnan jäsenet ovat luottamushenkilöitä, joille maksetaan matkat ja kokouspalkkiot.

Virkailijoilta tiedusteltiin sitä, että pitääkö aluelautakunnan maksaa koulun tyhjillään olevia tiloja. Vuokrat ovat niin kalliit, että nykyiselläänkään niitä ei voi kukaan vuokrata.

Keskustelua käytiin myös siitä kumpaan alueeseen Marraskoski kuuluu; Meltaukseen vai Sinettään. Käytäväkeskusteluissa haluttiin kuulua Sinetän palvelukylään. Asian päättä Marraskosken kylä oli lopputulema.

Meltauseen kokoontunut väki oli lähes 100% (kättennostoäänestys) lautakunnan perustamisen puolesta. Kylät kokoontuvat lähiaikana ja kertovat mielipiteensä hallintosääntötyöryhmälle.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle lisää tehtäviä ja palkkiota ?!

Rovaniemen hallinto- ja johtosääntyöryhmä on tehnyt esitykset kaupungin hallinnon uudistamiseksi kaupunginhallitukselle, joka käsittelee muutokset maanantaina. Mikäli hallitus ei palauta asiaa työrymälle, päättää asiasta valtuusto 23.1.2012.

Poliittisetryhmät ovat olleet yksimielisiä siitä, että valtuuston roolia pitää vahvistaa, palauttamalla valtaa takaisin kaupunginhallitukselta ja lautakunnilta, sekä vahvistamalla luottamusmiesten asemaa päätöksenteossa.

Kaupunginvaltuustolle palautetaan valtaa tällä sääntökohdalla:

" Lisäksi kaupunginvaltuuston tehtävänä on hyväksyä kaupunkistrategia, siitä johdetut tarpeelliset strategiat, palvelujen järjestämisen periaatteet toiminnallisina kokonaisuuksina sekä tehtäväalueittaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja toiminnan keskeiset muutokset".

Tällä pykälällä valtuusto varmistaa sen, että palvelujen järjestämisen periaatteet hyväksyy valtuusto ja jos niissä halutaan muutoksia ne myös tulevat valtuuston käsittelyyn.

Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa lukioverkostosta päättäminen. Nykyisen käytännön mukaan koulutuslautakunta voi laatia verkoston ohjalman ja lakkauttaa Muurolan lukion, mutta sääntömuutoksen jälkeen asia kuuluu valtuustolle. Valtuusto määrittelee ensin periaatteet ja koulutuslautakunta tekee suunnitelmat niiden mukaan.

Palveluiden järjestäminen toteutetaan uudessa ohjessäännössä valtuuston hyväksymän palvelukokonaisuuksien periaatteiden mukaisesti. Nykyisin lautakunnilla on aika väljä toimivalta toteuttaa strategia- ja palvelujen hankintaohjelmiin liittyen palvelujen järjestäminen.

Erikoinen merkitys on sillä tuottaako kunta palvelut itse, vai hankkiiko se ne kilpailutuksen kautta yrityksiltä. Kuten tiedämme tähän liittyy jyrkkä ideologinen varaus ja ristiriita.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajan rooli

Hallintosääntötyöryhmässä ollaan ollut yksimielisiä siitä, että hallituksen puheenjohtajan roolia tulisi vahvistaa. Ajemmin puheenjohtajasta ei ole mainittu johtosäännössä mitään, mutta nyt puheenjohtajalle on kirjattu erillinen pykälä, jossa lukee seuraavaa:

" 6.3 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja johtaa kaupungin strategioiden edellyttämää asioiden valmistelun, päätöksenteon ja täytäntöönpanon sekä seurannan ja arvioinnin poliittista prosessia. Siinä tarkoituksessa hän pitää yhteyttä valtuustoryhmiin sekä seuraa kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien toimintaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja voi käyttää em. luottamustehtävän hoitamiseen tehtävän edellyttämän ajan".


Kuten näemmen kaupunginhallituksen puheenjohtajalle uuden säännön mukaan tulee lisää paljon valmisteluun osallistuvaa työtä, kun se johtaa kaikkia valtuustoon tulevien asiakirjojen ja ohjelmien valmistelua. Samoin puheenjohtajan tehtävänä on pitää poliittisten ryhmien kanssa yhteisiä palavereita ja kokouksia sekä vastata siitä, että hallinnot saavat selkeät periaatteelliset linjaukset poliittiselta päätöksenteolta.

Muutos nykyiseen on aseman, tehtävien ja ajan suhteen olennainen.

Nykyisen käytännön mukaan kaupunginjohtaja Mauri Gardin on johtanut hallintoa ja pitkälle myös määritellyt tai ainakin muistuttanut valtuuston ja hallinnon linjauksista. Tulevaisuudessa näin ei ennään toimita, vaan linjaukset määrittelee kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja hallintoa johtaa niiden mukaan virkamiesjohto.

Kaupunginhallituksen tehtävän muutoksesta näyttää vallitsevan suurten puolueiden keskuudessa sellainen käsitys,että mikään ei muutu ja hallituksen puheenjohtaja toimii oman harkintansa mukaan osa-aikaisena.

Mikäli hallituksen puheenjohtaja meinaa selviytyä määritellystä tehtävästä - varmaa on, että nykyinen käytetty aika ei riitä, vaan enemmänkin kysymyksessä on tehtävän kokoaikaistaminen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja selviytyäkseen tehtävistä joutuu pakostakin käyttämään aikaa moninkertaisesti nykyiseen verrattuna.

Vanhojen puolueiden vähättely "kokoaikaistamisesta" jotunee siitä, että hallituksen puheenjohtaja on hyvin usein ollut, joko kunnan tai valtion viranhaltija, käyttäen "omaa työaikaansa" luottamustehtäviin. Olettaisin, että hallituksen tehtäviin ei ole nytkään riittänyt pelkkä 2päivää/viikko, vaan todellisuus on ihan toisen lainen.

Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Sakari Trög on kunnan palveluksessa oleva virkamies.

Toinen syy miksi vanhat puoleet haluaa vähätellä käytettävää aikaa on se, että ei haluta julkisesti tunnustaa muutoksen johtavan hallituksen puheenjohtajan kokoaikaistumiseen ja uuden johtajan viran syntyyn. Tätä tukee se, että puheenjohtajan palkkiotakin esitetään nostettavaksi 3000 eurosta 7000 euroon.

Miksi nostaa palkkiota jos työaika, ja tehtävät eivät lisäänny ?

Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit vastustivat palkkioiden korottamista.

Perussuomalaisten kanta

Perussuomalaisten mielestä kaupunginhallituksen puheenjohtajan roolin ja aseman muuttaminen johtaa siihen, että kaupunginjohtajilta siirtyy tehtäviä hallituksen puheenjohtajalle ja samalla syntyy yksi johtaja lisää.

Koska näin on -olemme esittäneet, että apulaiskaupunginjohtajan virka lakkautetaan ja toinen apulaisjohtajista siirretään kaupunginjohtajaksi.

Järjestelystä seuraa se, että kaupunginjohtaja johtaa hallintoa ja henkilöstöä sekä hallituksen puheenjohtaja johtaa ohjelmatyötä ja luottamusmiesorganisaatiota.

Lapinmies Väyrynen presidentiksi

Suomessa on presidentinvaali suora kansanvaali. Me kansalaiset tarkailemme ehdokkaita niiden osaamisen, kokemuksen, taitojen, edustavuuden ja sopivuuden näkökulmasta. Puolueet siirretään syrjään ja valinnat tehdään henkilöiden ominaisuuksien pohjalta vertaille ehdokkaita keskenään ja heidän edustamaansa linjaa.

Minua henkilökohtaisesti on miellyttänyt lappilaisen ehdokkaan Paavo Väyrysen kyky uudistua ja tehdä kovasti työtä ehdokkutensa eteen. Paavo on kiertänyt ahkerasti jo kuukausia maata kaihtamatta mennä pienimpään ja syrjäisimpäänkin kylään puhumaan ja kertomaan näkemyksistä. Tämä osoittaa nöyryyttä kansalaisia kohtaan ja arvostusta pitää koko Suomi asuttuna viimeistä peräkylän mökkiä myöten.

Kaikista ehdokkaista Paavo Väyrysellä on ylivoimainen kokemus ulkopolitiikasta ja kiistämätön aluepolitiikan tuntemus. On hyvä, että meillä on ehdokas joka edustaa Suomen ulkopoliittista linjaa, joka perustuu hyviin naapurisuhteisiin, eteenkin Venäjän kanssa. Suomen ja Venäjän lähialueyhteistyö tarjoaa valtavan kehitysmahdollisuuden molempien maiden raja-alueille, kunhan vain meillä on sellainen päämies, joka kykenee muuntamaan potentiaalin asukkaiden hyödyksi.

Suomessa on Kokoomuksen ja Vasemmiston toimesta meneillään poliittinen virtaus, joka haluaa pakkoliittää pienet kunnat maakunnan kaupunkikeskuksiin. Kataisen hallituksessa lasketaan kylmästi, että kuntien 7 miljardin valtionapujen leikkaus ja palvelujen kustannusten siiräminen suurille peruskunnille pelastaa valtion talouden.

Suomen perustuslain mukaan valtio ei voi saattaa kuntaa taloudelliseen vararikkoon ja toimintakyvyttömäksi, vaan kaikissa tilanteissa valtion on viimekädessä vastattava siitä, että kunta pystyy toteuttamaan eduskunnan säätämät lait ja kunnille määräämät tehtävät.

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen on luvannut puuttua hallituksen toimiin, jos se toimii perustuslainen vastaisti ja luokkaa kansalaisten oikeuksia saada palvelut. Tämä osoittaa ehdokkaan vastuullisuutta kansalaisia kohtaan, asuipa hän missäpäin Suomea tahansa.

Vuosien varrella Paavo Väyrysestä on hioutunut tilamantti, joka tuntee läpikotaisesti Suomalaisen yhteiskunnan ja on hankkinut kansainvälistä kokemusta EU parlamentista sekä tietenkin omaksunut juurta jaksain Paasikiven-Kekkosen linjan, joka on taannut Suomelle rauhanomaisen mahdollisuuden kehittyä moderniksi ja kilpailukykyseksi maaksi.

Lapilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus äänestää oma mies presidentiksi. Miksi emme niin tekisi, varsinkaan kun seuraavaan mahdollisuuteen saattaa mennä pitkä aika.

Hemmo Koskiniemi
Lappi
Rovaniemi

Ranuako pitäisi liittää Rovaniemen kaupunkiin ?!

Ranuan valtuuston puheenjohtaja  Päiviö Karttunen (kesk) kirjoitti varsin perustellun puheenvuoron ( LK 30.12,11) siitä, miksi Ranuaa ei pitäisi liittää Rovaniemeen. Kuten Päiviö toteaa paikallinen media on liittämässä kuntia yhteen. Tämäkin on totta, sillä ainakaan Rovaniemen valtuustossa ei ole puhuttu kuntaliitoksesta mitään, sillä Rovaniemellä on täysi työ saada aikaisempikin liitos toimimaan.

Kuten media ja Karttunen aivan hyvin tietää paineet kuntaliitoksiin tulee maan hallitukselta, joka pyrkii kaikin keinoin vähentämään valtion menoja, sillä jonkunhan täytyy maksaa tulevat Kreikka ja EU:n vakuusrahastolainat, joihin Suomi on sitoutettu.

Kokoomuksen johdolla ja vasemmiston myötävaikutuksella katse on kiinnitetty kunnille maksettaviin valtion osuuksiin. Ranuan kunta saa valtionosuutta 4212 euroa asukastakohti vuodessa ja Rovaniemen kaupunki 1261 euroa.Ranuan kunnan veroäyri on 19,25 ja Rovaniemen 20.00.

Yksinkertainen laskutoimitus Helsinkissä tehtynä varmaan todistaa, että Ranuan liittäminen Rovaniemeen korottaisi kuntaveroja ja samalla voitaisiin vähentää valtionosuuksia, kun Raunuan tapaiset kunnat leikkaantuisivat valtionosuusjärjestelmästä ulos.

Rovaniemen valtuutettuna minusta Ranuan kunta on ansainnut korkeat valtionosuudet nuoren ikärakenteen, syrjäisen sijainnin, hyvinhoidettujen palvelujen ja aktiivisen elinkeinopolitiikan ansiosta. Kunnan taloutta on hoidettu hyvin. Samoin Ranua on yritysyhteistyövertailussa maan kärkikuntien joukossa.

Kesämökkiläisenä olen joutunut silloin tällöin käymään Ranuan terveyskeskuksessa ja täytyy sanoa, että olen saanut todella hyvän palvelun. Tiedän, että kaupungin hallinnossa ei katsota hyvällä käyntejä muiden kuntien palvelujen piirissä.

Herääkin usein kysymys, että eikö asiakkaan etu olekkaan ensisijainen ja palvelujen saatavuus ? Missä on kuntien yhteistyö kun puhutaan yksittäisestä kuntalaisesta ?!

Toinen asia on se, että saako ranualaiset päivystyspäivinä Rovaniemellä yhtä hyvää palvelua, kuin kaupunkilaiset ja ohitetaanko heidät jonossa? Myös tälläistä puhetta olen kuullut.

Enemmänkin voitaisiin häivyttää kuntarajat niin, että asiakas saisi mennä siihen kuntaan, joka on häntä lähinnä. Kartaa katsomalla moni kylissä asuva asukas voisi hankkia palvelut lähempänä olevasta kuntakeskuksesta tai kotipalvelusta. Samoin kunnat voisivat sopia, että vapaa-ajan asukkaat voivat vapaasti käyttää myös sen kunnan palveluja joissa heillä on kesämökki.

Sapattivapaa 2011 vuosi elämän suurena kohokohtana

Rovaniemen Kohtauspaikan projekti päättyi vuoden vaihteessa, josta jäin sapaattivapaalle. Rovaniemen työttömien yhdistys on työllistänyt 15 vuotta työttömiä erillaisiin työtehtäviin. Tämä on upea osoitus siitä, että työttömät voivat omatoimisesti järjestää keskenään myös toisilleen työtä.

Ongelma on vain siinä, että viranomaiset eivät ymmärrä lähtökohtia joista yhdistyksen aktiivit työtä tekevät. Jatkuvasti pannaan uusia velvoitteita, joita vastaavia ei sitten vaadita "omilta" projekteilta. Projektin vetäjä on puun ja kuren välissä, kun yhdistyksen pitäisi tuottaa tuloja sen verran, että homma pyörii ja työvoimahallinto vaatii työllistämään kaikki parhaat työntekijät yrityksiin.

Vuosi 2011 alkoi tammikuussa matkalla Rovaniemen ystävyyskaupunkiin Kiinan Harbiniin. Rovaniemen valtuuskunta osallistui mm. Harbinin jäänveistokaupungin avajaisiin ja sen mahtavaan ilotulitukseen. Harbinin kaupunki ja liike-elämä rakentaa vuosittain jääkaupungin, jonka rakentamiseen osallistuu 16 000 työntekijää.

Rovaniemen kaupunki on sopinut, että Harbin on Joulupukin virallinen edustaja Kiinassa. Rovaniemen kaupunki ja Joulupukki saavat laajasti "ilmaista" mainontaa Kiinan medioissa. Rovaniemiläisillä yrityksillä on myöskin tuotantolaitoksia Kiinassa.

Kevään aikana järjestettiin eduskuntavaalit, joissa olin Perussuomalaisten ehdokkaana. Vaalikampanja oli ainutlaatuinen kokemus, jona aikana kävin matkailuautolla kaikissa Lapin kunnissa. Perussuomalaiset saivat vaaleissa myös Lapissa JYTKY:n yli 20%:a äänistä ja minäkin menestyin kohtalaisesti 1123 äänellä.

Odotukset olivat tietenkin suuremmat, mutta kansandemokraattinen menneisyyteni oli hyvä lyömäase yhtä hyvin omille, kuin muidenkin puolueiden kilpailijoille. Kampanja satoine keskusteluineen oli kuitenkin kokemisen arvoinen ja useita tuttavuussuhteita syntyi, jotka ovat jatkuneet netissä ja muilla areenoilla.

Tässä olemme Kampanjan "määränpäässä" Kaamasessa. Ajokilometrejä kertyi tuhansia ja monet kävivät kahvilla juttelemassa päivän ajankohtaisista asioista. Suurin huoli oli se, että miten käy Suomen ja joudummeko maksamaan Kreikan, Italian, Espanjan... velkoja. Mitä pohjoisenpaan noustiin, sen kriittisemmäksi kävivät puheet. Saamelaiset yllätti ja se, että nimenomaan he tykkäsivät Perussuomalaisesta puolueena.

Keväällä vaalien jälkeen kävin tutustumassa Posion yhteismetsän tonttitarjontaan Kiekkikairassa ja Julmajärvellä. Ihastuin kairaan heti paikalla ja ryhdyin suunnittelemaan mökkiä yhdessä serkkupoika Tapani Tolkkisen kanssa, joka on liikkunut alueella vuosia ja tuntee kairan perikotaisesti.

Olen käynyt rakennusalan koulutuksen nuoruudessa ja nyt oli hyvä aika palauttaa nämä taidot. Piirustukset hyväksyi Posion kunta ja erillistä "insinööriä" niiden piirtämiseen ei tarvittu.

Kesä-heinäkuussa "veistimme" kehikko-osan Simojärvellä Vanttausjärven vanhoista vuolupuista. Hirsityötä olin tehnyt aijemmin ammattikoulussa kirveellä ja myöhemmin jonkin verran moottorisahalla. Nyt tuokin taito piti opetella uudelleen. Oli mahtavaa kymmeniä vuosia jatkuneen projektiyön jälkeen ryhtyä ruumiilliseen työhön. Hellekesä myös siivitti työntekoa ja sen parissa sai jopa fiilistellä.

Vanttausjärven tontilta siirsimme pienen punaisen mökin Julmajärvelle työmaa-ajan asunnoksi. Kesän aikana mökki olikin kovassa käytössä ja se istui vanhaan metsään kuin nenä päähän. Lukemattomat nuotioillat ja Julman suuret savustetut siiat antoivat vauhtia rakentamiseen. Paikalla kävi porukkaa ihan Helsinkiä myöten.

Elokuun alussa purimme kehikon ja siirsimme sen Julmajärvelle. Heti rakennusluvan 17.8.2011 saatuamme ryhdymme pystyttämään rakennusta. Rakennustyöt eteni nopeasti, koska olimme tehneet kaikki runko-osat valmiiksi ja tarvittiin paikanpäällä "vain kasaaminen".
Rakennustarkastaja kehui valitsemaamme rakennuspaikkaa tontin parhaaksi, mutta hieman epäili rakennetta, jossa on hirttä ja parrurunkoa. Sitä mekin myös suunnitteluvaiheessa hieman aprikoimme.

Syyskuun lopulla tupa oli siinnä kunnossa, että voimme muuttaa kamppeet pienestä punaisesta mökistä rakennuksen hirsiosaan. Ja mikäpä oli muuttaa, kun tuvassa komeili upouusi Sissi-kamina lasiluukkuineen sekä seinällä Murmanskin aluetaidemuseosta hankittu kalastaja kangastaulu. Tapani purki suvun vanhan pikkupirtin patinoimat seinälaudat, jotka lyötiin tuvan kattoon.

Marraskuussa metsäpirtti oli lähes valmis. Joulukuun alussa saimme saunan lauteineen valmiiksi ja ensimmäiset löylyt otettua. Vielä on laittamatta hirsipaneelit mökin lasitettuun parviosaan. Se ei kuitenkaan, estä majoittumasta myös terassille, koska tuulilevyt ovat sisäseinällä ja paneelit katossa sekä lämpöeristettä paksusti lattioissa, seinissä ja katolla.

Rakennusvaiheen aikana kalastaminen ja ympäröivään luontoon tutustuminen jäi vähäiseksi.Nyt kun metsäpirtti on valmis voimme talvella kelkkailla ja tehdä pilkkiretkiä vaikkapa tuntureihin, jota kymmenen kilometrin säteellä on 6 ja järviä sekä lampia toista kymmentä. Kesällä voimme kalastella joissa ja järvissä sekä tehdä vaellusretkiä ympäröiviin tuntureihin. Syksyllä on metsästyksen aika ja nähtäväksi jää syntyykö mökkiläisten keskuudessa vaikkapa yhteinen hirviporukka.

Hienoa on myös se, että Posion yhteismetsä on rauhoittanut hakkuut Julmajärven ympäristöstä kokonaan ja voimme asustaa metsämökkiä ympäröivän vanhan metsän keskellä. Hieman arvelluttaa tuulipuiston rakentamissuunnitelmat seudulle. Seuraamme asuukkaina suunnitelmien etenemistä tarkaan, vaikka positiivisesti suhtaudummekin tuulivoimaloihin.

Vuoden 2011 viimeisenä päivänä Simojärvi oli höölillä päällä ja antoi verkkoihin 10 kiloa taimenta. Jäät tänävuonna ovat niin heikot, että edes suurelle Näskänselälle ei ole menemistä. Toisin oli edellisenä vuonna kun jää oli niin paksua, että jo marraskuussa ajelimme maasturilla järveä pitkin poikin.

Vuodet eivät ole veljiä keskenään -sanotaan.

Tässäpä teille Euroopan pienin (nyrkin kokoinen) pöllö -Varpuspöllö, joka viihtyy vanhoissa metsissä ja niiden seurassa, jotka ymmärtävät kuunnella syysilloissa sen kaunista ääntä.

Yhteenvetona vuodesta 2011 voi sanoa, että se jää mieleen elämäni kohokohtana, kun sai tehdä ruumiillista työtä ja palauttaa uinuvat taidot takaisin hyödyntämään omaa tulevaa elämää.

Varsinainen tähtihetki sattui Sarvilammella, kun sain 40 vuoteen tammukan. Että arvaa kuinka hyvältä se maistui syötynä ja mielessä.

Lopuksi yksi lemppareista Hiski Salomaan "Vapauden kaiho", jota taisi tulla laulettua nuotiolla kesän aikana useamman kerran.