Haluaako ne päätösvaltaa itselleen ?
Haluaako ne järjestää alueellaan palveluja ?
Hauluaako ne ottaa vastuuta kyläalueen kehittämisestä kehittämisrahan avulla ?
Haluaako ne perustaa alueelle aluelautakunnan ja valita edustajan aluelautakuntaan ?
Rovaniemellä ollaan selvittämässä kylien halua perustaa aluelautakunta. Kunta on jaettu 6 palvelukylään, joiden yhteyteen kuuluu joukko ympäryskyliä. Rovaniemen kaupunkissa on yhteensä 50 kylää.
Selvitystyölle on olemassa kaksi syytä. Ensiksi palvelut keskittyy kaupunkiin ja väestö muuttaa niiden perässä väestökeskuksiin. Samalla kun väestö keskittyy siirtyy myös äänestäjät ja päätösvalta kaupunkiin.
Aluelautakuntien avulla pyritään estämään, toisaalta kylien väestöpako ja toisaalta palvelujen häviäminen kylistä.
Rovaniemen kylien hallinnon kehittämisen lippulaiva on Yläkemijoen alue jossa aluelautakunta on toiminut 20-vuotta eli vuodesta 1993 lähtien. Yläkemijoen kokemuksia halutaan nyt hyödyntää, kun pohditaan eri alueilla lautakuntien perustamista.
Yläkemijoella alueluelautakunnan tehtävä on hyvin laaja ja siihen kuuluu mm. peruskoulun ja päiväkoti, osa vanhustenhuollosta, kunnallistekniikka sekä nuoriso- ja liikunta, kuin myös yleinen kehittämistyö.
Toinen vaihtoehto on, että aluelautakunta rajaa tehtävänsä koskemaan pelkästään kehittämistä, jolloin erityyppiset projektit ja yritysten välinen yhteistyö ja vapaaehtoistyö ovat kehittämisen kohteina.
Yläkemijoen aluelautakunta on tilaaja lautakunta, joka selvittää palvelujen tarpeet ja ostaa palvelut kaupungin palveluyksiköiltä palvelusopimuksiin perustuen. Lautakunta ei itse tuota palveluja. Mahdollista on myös hankkia palvelut alueen yrityksiltä.
Linkki Yläkemijoen aluelautakunnan sivuille: http://www.ylakemijoki.fi/
Yhteinen infotilaisuus
Rovaniemen kaupunginvaltuuston perustama hallintosääntötyöryhmä kutsui joulukuussa kaikki kylien edustajat infotilaisuuteen, jossa selostettiin kuntalakiin perustuvia osallistumismuotoja ja esiteltiin Yläkemijoen aluelautakunnan toimintaa ja kokemuksia.
Tämän jälkeen järjestetään kyläkierros, jossa kuullaan jokaista palvelukyläaluetta erikseen seuraavan aikataulun mukaisesti:
18.1.2012 klo 18 Kivitaipale, koulu
24.1.2012 klo 18 Muurola, koulu/auditorio
26.1.2012 klo 18 Vikajärvi, koulu
31.1.2012 klo 18 Sinettä, liikuntahalli/koulu
1.2.2012 klo 18 Meltaus, koulu
Kivitaipaleen kuuleminen 18.1.2012
Kivitaipaleen asukkaat suhtautuivat aluelautakunnan perustamiseen myönteisesti, koska se antaa mahdollisuuksia päättää alueen palveluista ja omaa kehittämisrahaa käyttöön. Alueella on peruskoulu, jonka asioista lautakunta tulisi päättämään samoin päiväkoti. Vanhusten palvelutilanteesta ei ollut tarkkaa tietoa, mutta myös ne palvelut kiinnostivat.
Keskustelua herätti myös ns. kehittämistyö, johonka suhtauduttiin varauksellisesti. Kivitaipaleen jääkiekkokaukalon epäkunto nousi esille, jonka kunnostaminen todettiin olevan aluelautakunnan päätökseen kuuluva asia. Nyt kaikki kunnostusesitykset ovat "hukkuneet" byrokratiaan, eikä vastausta ole kyläläiset tekemilleen aloitteille saaneet.
Kivitaipaleella keskustelua herätti myös se miten aluelautakunnan jäsenet tulisi valita. Kyläläiset kannattivat valintaperustetta, jossa kyläkokous valitsee edustajan ja sille varajäsenen ja jonka valtuusto vahvistaa. Poliittista valintaperustetta vastustettiin jyrkästi.
Kivitaipaleen palvelukyläalueeseen kuuluu 6 kylää, joten aluelautakunnan koko olisi 6 jäsentä.
Muurolan kuuleminen 24.1.2012
Alakemijoen tilaisuudessa oli kyläaktiivien joukossa pientä epävarmuutta siitä aluelautakunnan perustamisesta. Lopulta aktiivit kuitenkin tulivat siihen tulokseen, että lautakunta olisi hyvä mahdollisuus säilyttää vähintäänkin nykyiset palvelut ja se avaisi mahdollisuuden tehdä omatoimista kehittämistyötä.
Alakemijoella on useita kouluja, josta syystä lautakunnan budjetti voisi liikkua 6-7 miljoonan euron tietämillä. Pelkkä kehittämistehtävä antaisi rahaa n. 200 000 euroa, jonka päälle tulisi hankkia ulkopuolista rahaa.
Keskustelua herätti alueiden käytön suunnitelma, jossa Hirvas ja Rautiosaari oli pantu kuulumaan keskustan alueeseen. Varsinkin Muurolaisten mielestä nämä kylät kuuluvat luontaisesti Muurolan palvelualueeseen. Sovittiin, että jokainen kylä saa päättää haluaako se kuulua aluelautakunnan piiriin vaiko ei. Lähtökohtana on se mistä asukkaat pääsääntöisesti palvelunsa hankkii.
Alakemijoen kyläalueeseen kuuluu 9 kylää, joten lautakunnan jäsenmäärä on 9 jäsentä.
Vikajärven kuuleminen 26.1.2012
Vikajärven tilaisuudessa keskustelu lähti varovaisesti liikkeelle, mutta lopulta löytyi useita kylien edustajia; Vikajärvi, Vika, Perunkajärvi ja Niesin suunta, jotka tulivat siihen tulokseen, että aluelautakunta on hyvä työväline, jolla voidaan puolustaa ja kehittää palveluja.
Palaverissa todettiin, että joissakin kylissä toiminta on hiipunut ja kylätoiminta lakannut lähes kokonaan. Samoin epäiltiin sitä, että syntyykö aluelautakunnasta mitään uutta lisäarvoa, kun esim. Vikajärvellä toimii kylätoimikunta aktiivisesti.
Keskustelussa nousi esille useita puutteita ja kerrottiin kuinka palveluja on lakkautettu viimeisten vuosien aikana kovalla kädellä. Esimerkiksi päivähoitopalvelut ovat sellainen, joka tulisi järjestää kylässä. Nyt työssäkäyvät joutuvat kuljettamaan lapset kaupunkiin. Myös joukkoliikenne ei toimi ja tonteista puuttuu kunnallistekniikka.
Monet puhujat näkivät aluelautakunnat keinona estää palvelujen lopettaminen ja mahdolisuus osallistua kehittämistyöhön.
Vikajärven palaverissa ei tyrmätty poliittisia aluelautakuntia, niin kuin muilla kylillä, mutta ei niitä liputettukkaan. Ongelma on siinä, että jos kylässä ei toimi kylätoimikunta, niin kuka kutsuu kyläkokouksen koolle, joka valinnan tekee.
Sinetän kuuleminen 31.1.2012
Sinetässä suhtauduttiin alussa hyvin epäillen peläten mm. sitä, että kaupunki pesee kätensä kylien palveluista ja kehittämisestä. Samoi epäiltiin, että onko Sinettä keskuskylänä sopiva, koska siihen on muuttanut paljon väkeä ja luonne on enemmänkin kaupungin nukkumalähiö. Myös arveltiin, että pystyykö kylät yhteistyötön, koska nyt jokainen pelaa omaan pussiin, eikä välitä muista kylistä.
Muutaman myönteisen puheenvuoron jälkeen kuitenkin päädyttiin sille kannalle, että aluelautakunta on mahdollisuus, koska se toimii ihmisten lähellä ja tulokset ovat kiinni myös lautakunnan omasta aktiivisuudesta. Myös syrjäiset kylät saadaan mukaan toimintaan ja niiden aktiivisuutta elvytettyä.
Hyvänä periaatteena pidettiin myös sitä, että jokainen kylä valitsee yhden edustajan kyläkokouksessa. Poliittisin perustein valittua lautakuntaa ei kannatettu, vaikka paikalla oli alueen 4 kaupunginvaltuutettua.
Yksittäisinä asioina nousi esille hammashuolto, miten se voitaisiin toteuttaa "kuka katsoo kyläläisten hampaat", kyläidenttiteetti ja sen vahvistaminen, vanhusten alueellinen "päivähoito ja aktiviteetit", tiedottaminen palveluista sekä oma palvelupiste ja kehittämistyö.
Meltauksen kuuleminen 1.2.2012
Meltaukseen oli tullut 7:stä eri kylästä edustajia ja kuten muissakin keskustelu lähti hyvin varovasti liikkeelle. Hieman yllättäin nousi esille ensin pohdittiin sitä voiko aluelautakunnan jäsen olla puolueen aktiivi. Epäiltiin, että jos puolueet valitsee niin ne myös käskee.
Päätelmäksi tuli, että kyläläiset päättää, kuka on edustaja ja jos kylä haluaa niin politiikon voi valita. Yläkemijoen aluelautakunnan toimintaa pidettiin siksi hyvänä, että siellä puhutaan vain asiaa.
Kyläläiset myöskin epäilivät sitä, että kylätoimikunnan aktiivisuus saattaa lopahtaa. Tämä on kuitenkin kiinni siitä, kuinka hyvin aluelautakunta kykenee luomaan verkostoja ympärilleen ja tukemaan vapaaehtoissektorin toimintaa.
Helpotusta koettiin myös siitä, että aluelautakunnan työtä pyöritetään virkavastuulla eikä vapaaehtoisesti. Lautakunnan jäsenet ovat luottamushenkilöitä, joille maksetaan matkat ja kokouspalkkiot.
Virkailijoilta tiedusteltiin sitä, että pitääkö aluelautakunnan maksaa koulun tyhjillään olevia tiloja. Vuokrat ovat niin kalliit, että nykyiselläänkään niitä ei voi kukaan vuokrata.
Keskustelua käytiin myös siitä kumpaan alueeseen Marraskoski kuuluu; Meltaukseen vai Sinettään. Käytäväkeskusteluissa haluttiin kuulua Sinetän palvelukylään. Asian päättä Marraskosken kylä oli lopputulema.
Meltauseen kokoontunut väki oli lähes 100% (kättennostoäänestys) lautakunnan perustamisen puolesta. Kylät kokoontuvat lähiaikana ja kertovat mielipiteensä hallintosääntötyöryhmälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti