Lapin kaikki kunnat antoivat täystyrmäyksen hallituksen esitykselle liittää 21 kuntaa kuudeksi kunnaksi. Jokainen kunta vuorollaan ilmoitti ministeri Henna Virkkuselle (kok.) haluavansa säilyä itsenäisenä kuntana.
Kunnat vastustivat myös selvitysten jatkamista 6 - kunnan pohjalta ja pitävät koko kuntauudistusta täysin epärealistisena. Vain pakkoliitokset mahdollistavat kuntien yhdistämisen, oli viesti kuntaministerille.
Kuntien kommentit kuntauudistukseen
Kuntien kuuleminen alkoi Kolarin, Muonion ja Enontekiön sekä Kittilän yhteisellä puheenvuorolla, jonka käytti Jaakko Tiensuu. Tiensuu totesi, että kunnat eivät hyväksy kuntien yhdistymistä ja yhdistyminen ei tule tapahtumaan vapaaehtoisesti.
- Kuntapalvelut tulevat keskittymään ja uuteen kuntakeskukseen tulee äärilaidalta matkaa 350 kilometriä. Saamelaisia koskevat lait tulisi, myös muuttaa mikäli kunnat yhdistetään.
Inarin kunnanjohtaja Reijo Timperi suhtautui myönteisesti kuntaliitokseen Utsjoen kanssa, mikäli Utsjoen alijäämää ei siirretä inarilaisten maksettavaksi. Alueella pitäisi tehdä uusi erillinen kunta jakoselvitys jossa mm. huomioitaisiin saamelaisten erityisoikeudet.
Kemin kaupunginvaltuuston pj. Veikko Kumpuniemi oli huolissa kuntatyöntekijöiden eläköitymisestä ja oli huomissaan siitä miten saadaan uusia työntekijöitä tilalle.
- Kuntatalous oli Kemissä parhaimmillaan saksalaismiehityksen aikana, -heitti puheenjohtaja.
Kuntauudistus takaperin
Kemijärvellä ollaan sitä mieltä, että koko ministeri Henna Virkkusen johtama kuntauudistus menee takaperin, kun kuntajako kulkee edellä ja palvelut perässä. Tilanne pitäisi olla juuri päinvastoin.
- Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen erityispalvelut pitäisi siirtää valtion hoidettavaksi ja kuten on esitetty siihen riittäisi koko maassa 15-20 aluetta.
Keminmaan kunnanjohtaja Teuvo Lepojärvi puolusti kovin sanoin kunnan itsenäisyyttä, koska heillä on hoidettu talous hyvin. Pakkoliitoksista on vain huonoja kokemuksia. Kemi-Tornio alueella on tehty vastikään kuntaliitosselvitys ja sitä kunta on vastustanut.
Pelkosenniemeä koskevat ennustukset ovat kunnanjohtaja Erkki Parkkisen mielestä menneet kaikki pieleen. Nyt meillä on 2 miljoonaa ylijäämää kun piti olla 10 miljoonaa alijäämää. Kunnan veroprosentin piti olla 30 mutta olemme sitä voineet laskea.
- Kuntauudistuksessa tarvitaan erillinen Lapin ratkaisu, jossa huomioidaan
muusta maasta johtuvat erityisolosuhteet.
Pello kuuluu Tornionjokilaaksoon
Pellon kunta vastustaa kunnan liittämistä Rovaniemeen tai mihinkään muuhunkaan kuntaan. Pello kuuluu kulttuurisesti Torniojokilaaksoon ja haluaa myös pysyä itsenäisenä kuntana. Kunta järjestää mm. palo- ja terveyskeskuspalveluja ruotsalaisten kanssa sekä harjoittaa yhteistyötä sivistystoimessa Ylitornion kanssa ja jätehuoltoa Rovaniemen kanssa.
Posio kuuluu Lappiin
Posion kunnanjohtaja Mika Riipi tyrmäsi ajatuksen kunnan liittämisestä Kuusamo-Taivalkoski-Pudasjärvi suurkuntaan. Posio ei halua kuulua Pohjois-Pohjanmaahan vaan Lappiin.
- Mikäli asiasta järjestetään kansanäänestys tulos tiedetään jo etukäteen, - vakuutti Riipi.
Ranualla on hyvin hoidettu talous ja palvelut hyvässä kunnossa. Kunta on myös lähes velaton, joten meille ei olisi mitään hyötyä liittymisestä Rovaniemeen, sanoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Veijo Illikainen.
- Ranua on elinvoimainen kunta ja syntyvyys korkea, joten tulevaisuuskin on taattu. Rovaniemeen liittäminen tietäisi alueelta 3-5 valtuustopaikkaa ja lautakuntiinkin pääsi vain 1-3, joten demokratia alueen asukkailta karkaisi ulottumattomiin.
-
Rovaniemi laajenee jos halutaan
Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Trög kertoi, että yhdistyminen on tuonut alueelle uutta elinvoimaa, elinkeinoelämän kehittäminen on saanut uutta vauhtia ja yhdyskuntarakennetta on voitu eheyttää.
- Olemme saavuttaneet niitä tavoitteita, jotka yhdistymiselle asetimme. Emme halua laajentua, mutta jos sellaista tarjotaan, niin olemme valmiit siihenkin, - totesi Trög.
Jyrkimmin koko kuntauudistusta vastaan oli Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen, joka totesi, että emme tee mitään kuntajakoselvityksiä. Väyrystä kismitti erikoisesti se, että valtio vetää kaikki palvelut pois ja keskittää ne Kemijärvelle ja Rovaniemelle.
- Eduskunnan pitäisi päättää uusista kaivostoimintaan, suojelualueeseen sekä valuma-alueen veroista, joilla saataisiin lisää rahaa alueelle.
Savukosken kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Posti ilmoitti, että kunta vastustaa kaavailtua suurta Itä-Lapin kuntaa ja haluaa toimia itsenäisenä kuntana. Kunnassa ei ole mitään yhtenäistä työssäkäyntialuetta ja palvelujen hankinta omalla -autolla tai taxilla tulisi asukkaille erittäin kalliiksi. Sokli tuo uutta elinvoimaa ja asukkaita kuntaan samoin matkailu.
Kuntauudistus sisältäpäin
Simon kunnanjohtaja Esko Tavian mielestä kunta on aloittanut elinkelpoistamisen jo vuonna 2005, ja pyrkinyt määrätietoisesti kehittämään talouttaan ja elinkeinostrategiaa. Myös koko kuntauudistus olisi Tavian mielestä pitänyt lähteä peruskunnan vahvistamisesta ja talouden tarkemmasta suunnittelusta.
- Nyt katostaan vain vuosi eteenpäin, kun pitäisi osata suunnitella vähintään 3-vuotta talouden kehitystä eteenpäin.
Sodankylän kunta ei hyväksy Vuotson liittämistä Inariin, koska se on aina kulttuurisesti kuulunut Sodankylään –sanoi kunnanjohtaja Viljo Pesonen. Kaavailtu kuntaliitos pilkkoisi myöskin UK-puiston ja veisi asukkailta niille kuuluvat puisto-oikeudet.
- Sodankylässä on meneillään voimakas kaivostoiminnan kehitysvaihe ja parasta aikaa on kova pula asunnoista. Tarvitaan heti 100 uutta asuntoa ja väestö kasvaa eikä vähene mihin kuntaliitokset perustuu.
- Sodankylä voitaisiin perustaa 1917 –tilanteen mukaan, jolloin siihen kuului Savukosken ja Pelkosenniemen alue –heitti kunnanjohtaja.
Kemi - Tornio liitos tyrmätty
Tervolan kunta haluaa pysyä myös itsenäisenä, joka tuli kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pertti Keräsen mielestä esille Kemi-Tornio kuntaliitosselvityksessä. Haluamme pitää lähipalvelut itsellämme ja on hyvä, että kotiseutua ei voida viedä keneltäkään pois, - vakuutti Keränen.
Torniolaiset kertoivat, että heillä on kokemusta kuntaliitoksista vuodelta 1973, jolloin Karunki ja Arpela liitettiin Tornioon. Tornio vastustaa kuntaliitosta, koska rajayhteistyö kärsisi, talous heikkenisi, samoin puuttuu yhteinen halu muodostaa suurkunta sekä kaksinapaisuus jakaisi aluetta entisestäänkin.
- Torniossa ollaan pettyneitä myös suunnitelmiin ajaa alas ammattikorkeakoulu.
Utsjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Katekeetta ei myöskään hyväksy kunnan liittämistä Inarin kuntaan. Olemme saaneet saamelaiskoulutuksen kuntoon. Niin hyvään kuntoon, että sellaista ei ole edes Norjassa.
- Jatkossa tulemme kehittämään yhteystyötä Norjan kanssa, jo siitäkin syystä, että Norjassa käy päivittäin töissä yli 100 työntekijää, painottaa Katekeetta.
Ylitornio on asettanut tavoitteekseen 250 uuden työpaikan luomisen, joka on myös kunnanjohtaja Tuomo Karjalaisen mielestä perusta jolle koko kunta itsenäisyytensä perustaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti