SUORAA DEMOKRATIAA, PAREMPAA PALVELUA, HYVINVOIVAA TYÖELÄMÄÄ, YRITYSKUMPPANUUTTA

SUORAA DEMOKRATIAA, PAREMPAA PALVELUA, HYVINVOIVAA TYÖELÄMÄÄ, YRITYSKUMPPANUUTTA


maanantai 20. helmikuuta 2012

Näköalattomat Ranuan kylät ?!

Ranuan kunnanjohtaja Kimmo Sarapää (Kuriiri 15.2.2012) kirjoitti
kunnan näkökulmasta varsin perustellun kirjoituksen siitä, miksi
Ranuaa ei tule liittää Rovaniemen kaupunkiin. Mitään järkiperustetta
kuntaliitokseen ei tietenkään ole, jos lähtökohtana on se, että Ranua
halutaan pitää asuttuna.

Suomen hallitus joka pyrkii saattamaan kunnat pakolla yhteen kokee,
että Ranuan kuntapalvelujen järjestämiseen kuluu liikaa valtion rahaa
n.4600 euroa/ asukas. Kokoomuksen ja vasemmiston linja on, että valtion
varoja lasketaan ja palvelujen kustannuksia siirretään suuriin
perustettaviin kuntiin. Hallitus näkee, että Rovaniemen kaupunki ja
sen asukkaat voisivat maksaa Ranuan kuntapalvelut ja valtio vetäytyisi
osuudestaan pois.

Totuuden nimissä on kysyttävä, että onko syrjäkylien asukkaille sama
mihin kuntaan kuuluu vai kuuluuko mihinkään, kun kuntapalvelut on
viety aikapäiviä sitten pois ? Nyt kerätään puhelinlangat rullalle ja
sitten seuraa tievalojen sammuttaminen, koska ne eivät kannata
tiehallinnolle ja lopulta varmaan huomataan, että teidenkin auraaminen
on täysin kannattamatonta.

Venäjällä aikanaan päättäjät päättivät siitä mitkä kylät ovat
perspektiivittömiä (näköalattomat) ja mitkä eivät. Näköalattomissa
kylissä valtion kaupat suljettiin, energiahuolto lopetettiin ja diesel
sähkögeneraattorit sammutettiin, joukkoliikenne heitti kulkemasta,
valtion työpaikat ajettiin alas ja navettojen ovet suljettiin. Tilalle
kunta/valtio tarjosi tonttimaan kuntakeskuksesta tai asunnon
kerrostalosta sekä lehmille uuden suuren navetan.


Kuva: Tuulimyllyt ovat ilmestyneet Vienanmeren rantakyliin, kun valtio
katkaisi sähköt.

Tätä prosessia kutsuttiin maaseudun moderinsoinniksi.

Miten kävikään ?

Mentiin ojasta allikkoon. Kerrostaloissa asuminen muuttui alkoholi ja
huume ongelmaksi, työttömyys räjähti käsiin ja ne jotka kykenivät
muuttamaan palasivat vähin äänin synnyin kylilleen. Ne jotka jäivät
kerrostaloihin ovat täysin valtion pienen päivärahan varassa ja
menettivät kykynsä ja taitonsa kalastaa, metsästää ja kasvattaa ruuokaa omassa
maassa sekä hankkia energiapuut metsästä. Mummot ja papat kärsivät
kerrostalojen kovasta metelistä ja niskassa on ainainen pelko tulla
ryöstetyksi.

Onneksi Simojärvessä on vielä kalaa ja tiet aurattuna ?

Vähään kannattaa osa-aikaisen Ranualaisen/ Simojärviläisenkin tyytyä.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti